Te vanhemmat ihmiset! Minkä ikäisinä ihmiset alkavat sairastella, tulee ensimmäisiä syöpiä jne?

En tunne yhtään satavuotiasta ja lähes kaikilla yli 70 vuotiailla on joku sairaus, mutta mitään alkamiskautta ei voi sanoa.

taistelee juuri syöpää vastaan.



Mutta noin yleensä ottaen se varmaan alkaa tuossa lähempänä 50v ikää, kun alka tuttavapiirissä enemmän olla syöpää.

ja toiseen 31-vuotiaana.



Nyt on ikää 43 vuotta. Olenko mielestäsi vanhempi ihminen?

Yksi kuoli, kaksi tervehtyi. Tuntuu että 65 vuodesta ylöspäin alkaa tutuilla ikäihmisillä olla enemmän kremppaa, niveloireita, muistiongelmia jne. Yksilöllistä toki. Pukkaako ap:llä 3-kympin kriisiä? :)



t. itsekin 35

Tutun aviomies kivessyöpään 27v.

Noin suurin piirtein siis. Mikä on sellainen ikä jolloin olette huomanneet, että tuttuja on sairastunut, jopa ensimmäiset kuolleet? t- nainen 35v.

mihin tautiin tahansa, kuolla mihin tahansa, milloin tahansa jne jne

se on vaan kohtalonkauppaa....

mutta tiedän 2 joilla on ollut aivokasvain alle 25-vuotiana, toinen heistä kuoli sairastettuaan n. 2 vuotta. Yhdeltä tutulta on leikattu rintasyöpä myös alta 30 v iässä ja yhdeltä melanoomaluomi.

Minä sairastuin ms-tautiin 25-vuotiaana. Se on aika tyypillinen ikä sairastua ko. tautiin.



Eräs serkkuni kuoli 1-vuotiaana ihosyöpään.



Mutta jos vanhenemisongelmia tarkoitat, niin moni huomaa vanhenemisensa nelikymppisenä.

Näkö muuttuu huonommaksi, paino nousee helpommin, tulee helpommin rasitusvammoja liikkuessa, ja kaikenlaista pikkuvaivaa alkaa tulemaan.



Mutta niitä vakavia sairastumisia tulee tosiaan ihan kaiken ikäsille.

jos jonkinmoista kremppaa, uniapneaa, diabetesta, nivelrikkoa jne



varsinaisesti niihin ei vielä tuossa iässä kuolla, en tiedä vielä milloin kun lähipiiri ei ole vielä alkanut kupsahdella ehkä 70 + sitten

Äitini on 75-vuotias, eikä hänellä ole koskaan ollut mitään jatkuvaa lääkitystä. Ei syöpää, ei sydänoireita, eikä mitään muutakaan vakavaa.

Toisaalta kaverini joka on 39, on syönyt jo yli 10 vuotta unilääkkeitä ihan joka ilta, syö myös vahvoja kipulääkkeitä ja on saanut sydänlääkkeitä.

Muistelen, että olisiko ollut peräti joka neljäs yli 40-vuotias, jolla on joku jatkuva lääkitys? Mutta voihan jo lapsillakin olla, jos on esim diabetes.

En ole huolehtinut kunnostani ollenkaan.

Painoa ei onneksi ole liikaa, mutta kunto huono.

Ryppyjä ei ole, mutta iho roikkuu käsivarsissa ja reisissä, kimmoisuus on poissa.

Nivelissä ongelmia. Onneksi ei mitään vakavaa, mutta kyllä nämä ikävaivat minulla olisi hoidettavissa liikunnalla.

jos ei ole urheillessa niveltään rikkonut tai syntymässä saanut vajavaisia niveliä, diabetesta on mutta 1-tyypin.



Meillä suku alkaa kupsahdella noin 90- 100v eli ihan puolessa välissä elämääni alan olla:)



48v.

Olet taistelija ja niin se pitääkin!

Tsemppiä jatkoonkin: ).

mutta työelämässä olen huomannut 60v naisilla olevan jos jonkinlaista vaivaa. Eivät jaksa liikkua ja touhuta, yleensä ovat vielä ylipainoisia, joka vaikuttaa sairastumisiin. Tiedän useamman n.55-63v, joilla joku kasvain, lisäksi monilla suolisto-ongelmia, nivelkulumia ym.

Itse olen 45v ja vaikka olen norm,painoinen, ovat nivelet jo kuluneet. Aamusin olen kamalan jäykkä, ilmeisesti nivelrikkoa polvissa ja käsissä.

Kertoilkaa lisää kokemuksia!

Ystävistäni yksi on kuollut keuhkosyöpään hieman yli 70-vuotiaana. Ikäiseni ystävät ovat kaikki hyvissä voimissa. Nekin, jotka eivät nuorempana harrastaneet liikuntaa, ovat alkaneet pitää huolta kunnostaan.



Mummini kuoli viime vuonna 101-vuotiaana ja äitini on 76-vuotias ja täysin terve. Hänellä ei ole mitään kansantautia eikä suvussamme ole ollut esimerkiksi rintasyöpää lainkaan. Isäni suvussa on diabetestä, mutta omasta sukupolvestani ei kukaan ole sairas.