Onko työn ja perhe-elämän yhdistämisen vaikeus/rankkuus tullut sinulle yllätyksenä?

Taloa rakennetaan mekin. Asiat valmistuu ajallaan, sillä aikaan eletään perheessä tavallista arkea. Mitä vaikeaa siinä on, kerrotko?

yhteensovittaminen. molemmilla urat ja useampi lapsi.

Mies älysi heti, että kodin hoitaminen kuuluu puoliksi myös hänelle. Kotona ollessa oli paljon rankempaa!

Täällä kyseltiin, mitä vaikeaa siinä on. Itse koen vaikeaksi ja rankaksi:



- Lapsen sairastamisen, molempien työpaikoilla urputetaan joko suoraan tai sivulauseessa sairaan lapsen hoitamisesta kotona, kun tulee siis työpoissaoloja (molemmat töissä yksityisellä).



- Rakentaminen vie paljon aikaa kun itse tehdään, olisi saatava sjoissa valmiiksi koska mies siirtyy matkatyöhön tietyn ajan kuluttua.



- Välillä arjen pyörittäminen väsyttää, vaikka mies tekee kyllä sen minkä rakentamiselta ehtii.



- Henkisesti vaativa työ, vaihtelevat työajat.

Kuten tuo rakentaminen..Se on kenelle tahansa varmasti raastavaa...



Oletteko käyttäneet hoito-apuja eli sukulaisia?

Että esim sinä voisit olla mukana rakennuspuuhissa?, sehän vois olla ihan mukavaa yhdessä tekemistä? Onko teillä kavereita tai veljiä tai siskoja tai ihan keitä vaan ketkä vois auttaa rakentamis-urakassa?



Koittakaa jaksaa, kyllä se vielä helpottaa..



Tottakai vaikeeta kun työt ja pienet lapset ja vielä rakentaminen.. voi huh.. en itse jaksaisi

Täällä kyseltiin, mitä vaikeaa siinä on. Itse koen vaikeaksi ja rankaksi:

- Lapsen sairastamisen, molempien työpaikoilla urputetaan joko suoraan tai sivulauseessa sairaan lapsen hoitamisesta kotona, kun tulee siis työpoissaoloja (molemmat töissä yksityisellä).

- Rakentaminen vie paljon aikaa kun itse tehdään, olisi saatava sjoissa valmiiksi koska mies siirtyy matkatyöhön tietyn ajan kuluttua.

- Välillä arjen pyörittäminen väsyttää, vaikka mies tekee kyllä sen minkä rakentamiselta ehtii.

- Henkisesti vaativa työ, vaihtelevat työajat.

Mut joillekin kaikki nyt vaan on niin vaikeaa ja raskasta näköjään.

Elämä on asennekysymys.

Itse tein niin enkä ole katunut. Hiukan oli tiukkaa mutta selvittiin. Lapset kärsivät eniten teidän tilanteessa.

En saanut heti töitä kun palasin työelämään.Siis perustin oman yrityksen. Ymmärrän kyllä työnantajaa kun äidit ovat vähintään 1/4 työajasta pois lasten takia (naisvaltainen ala). Joudun sitten tekemään iltaisin poissaolijoiden osuuden ja lapseni pyörivät siinä jaloissa.

äitini oli työssään kunnianhimoinen kolmen yh. Eli opin jo lapsuudenkodissa miten yhdistäminen saadaan toimimaan. Mulla on helpompaa, kun mulla on mies.

Sekin helpottaa että okt ei kuulu haaveisiin ;-)

Ollaan raksalla koko perheen voiminkin, ja välillä saatu apujakin! Täytynee miettiä, kuinka tätä voisi tehdä helpommaksi. Onneksi näitä fiiliksiä ei ole joka päivä, uskon että tämä tästä helpottaa. :)



7: tiesitkös, että joskus voi olla väsynyt myös täysin normaalielämään kuuluvista asioista? Tässä aloituksessani en alkanut kertomaan muita henk.koht. elämääni liittyviä asioita, mutta sen sanon, että elämä on aika monimuotoista. Väsymystäni lisää myös perheenjäsenen vaikea sairaus, mutta nämä luettelemani arjen asiat ovat osaltaan niitä jotka koen raskaiksi. Kuten sanoin, ilman tällaista sairauden varjoakin voi joskus arki väsyttää ilman, että se on turhaa nurinaa. Tiedän sen, koska kohtaan sitä päivittäin työssänikin. Ikävää, että tuntuu siltä, että joutuu olemaan puolustuskannalla.. Vaikka tämähän on onneksi vain keskustelupalsta!

9, totta että kahden aikuisen yhdessä jakama arki ja vastuu helpottaa kummasti!

kummatkin tekee paljon duunia,mies yrittäjä ja lisäksi 3 lasta.

Sitten otetaan iso omakotitaloprojekti päälle, 3 kerrosta, uima-allas jne jne.

No arvaa, meillä puhelin soi jatkuvasti. Voitteko ottaa lapset hoitoon, voitteko auttaa raksalla ? Jos kerran autat, saat puhelinsoittoja triplasti enemmän.

Ahneus on aika järkyttävä juttu, kaikki pitää ilmaiseksi haalia. Laittoivat ilmoituksia nettipalstoille otetaan vastaan ilmaista rakennusmateriaalia ja sitten soittelivat taas teillä kun on se pakettiauto, voitteko hakea nämä ja tuoda tänne. Kun kauniisti kysyi mitä maksat, ei suostuttu edes polttoainekuluja maksamaan.

Ja me ollaan siis vaan tuttuja, ei vaihdella edes joulukortteja.



Onni onnettomuusessa, vaimo jäi yhtäkkiä työttömäksi. Lapset hoidossa ja mies vie lapset aamulla hoitoon, vaimo raksalle ja ip vaihto. On kuulemma kovin rankkaa kun ei kukaan auta.

Pari krt oltiin talkoossa ja he päättivät tilaa pizzat. Kun pitikin oma lompakko avata lähti meidän perhe kotiin eikä olla toiste menty.



Mieti haluatko a ) avioeron b ) burnoutin ?



Ei ole mikään pakko ottaa kaikkea vastaan, olet taatusti parempi äitikin kun teet yhden asian kerralla.

Ihan tavallinen koti. Tarkotus ei ole ahnehtia (eikä tosiaankaan olisi rahallisesti edes mahdollista), mutta totta, tällä kertaa ajoitus oli huono tälle hommalle. Nyt tuntuu siltä. Oletettiin että tehdään fiksu ratkaisu, ja ehkäpä se lopulta onkin kun vaan jokunen kuukausi päästään eteenpäin. :)



ap

Kyllä teillä varmaan työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu, ongelmana on se raksa.

Älä lyö päätäsi seinään liian lujaa, kyllä se talo valmistuu. Muistuttele itseäsi siitä miksi teidän a) piti saada oma talo, b) miksi se piti rakentaa itse ja c) miksi juuri nyt. Pidä siis unelmaanne elossa, sitähän te olette toteuttamassa.



9

t. Ap, joka joutuu nyt poistumaan linjolta



Kiitti kaikille keskustelusta ja ajatusten herättämisestä!

On tullut. Rankkaa ei ole niinkään se, että on työt + perhe-elämä, mutta sitten meni rankaksi kun perheeseen tuli vakavia sairauksia. Silloin on tosi rankkaa, kun yhden aikuisen pitää vastata ihan kaikesta taloudessa. Lisäksi meille on tullut nyt huolehdittavaksi myös vanhemmat.



En tajunnut, että joudun yhtä aikaa huolehtimaan sekä omista lapsistani että vanhemmistani eli vien sinne ruokaa ja teen sinne ruokaa. Muuta apua en yksinkertaisesti pysty kyllä tekemään toiseen talouteen.



Onnellisia on ne, joilla nämä rankat elämänvaiheet sattuvat peräkkäin.