Lue keskustelun säännöt.
Miten oppia hyväksymään oma yhteiskuntaluokkansa?
15.11.2025 |
Harmittaa lasteni puolesta eniten. Kun käydään yläluokan ja kulttuuriväen juhlissa ja palataan pieneen omaan kerrostaloboksiimme.
Kaverit käy Andorrassa laskettelemassa ja me hiihdetään pihalla.
En haluaisi, että he tuntevat oloaan huonommaksi tai toisaalta erottuisivat joukosta. Olen yrittänyt etsiä heille vertaisia ystäviä, mutta ovat jo siinä iässä että valitsevat itse kaverinsa.
Kommentit (21)
Yhteiskuntaluokka ei ole sidoksissa asunnon kokoon. Aina sitä paitsi löytyy joku rikkaampi, johon voi verrata itseään. Ehkä voisit pitää arvossa sivistystä ja kulttuuria enemmän kuin rahaa? Olen myös hämmästellyt, miten moni leveää elämää viettävä rahoittaakin sen velaksi.
PS. Lue kirja Tyylikkään köyhäilyn taito, sen on kirjoittanut Keski-Eurooppalainen kreivi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kirjoitus nro 2.
Asunnon koko oli tässä vain esimerkkinä. Ehkä sekin, että olen ns. tavallisessa asiantuntijatyössä ja sekin vie kaikki mehut, kun ystäväni ovat edenneet professoreiksi, johtajiksi tai taidealan vaikuttajiksi. Valitsin aikanaan miehen väärin perustein ja nyt olen yksin lasten kanssa, se väkisin vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi yksinhuoltajan arki on niin kiireistä, että lukeminen, instrumenttien soittaminen ym jää hyvin vähäiseksi.
Kun lapset olivat pienempiä tämä ei niin haitannut, käytiin yhdessä ilmaisissa ja edullisissa kulttuuritapahtumissa ja olen kaikille kolmelle saanut mahdollistettua mieluisan ja tavoitteellisen harrastuksen. Mutta nyt kun he ovat jo isompia tänä iskee jotenkin silmille toden teolla. En yksin väsyneenä pysty tarjoamaan heille samanlaista tukea, läsnäoloa ja elämyksiä kuin kavereidensa varakkaat parisuhteessa olevat vanhemmat pystyvät omille lapsilleen.
Meillä oli ihan hyvä keskiluokkainen koti, niin kuin sinullakin näköjään. Lapseni silti ei kehdannut kutsua kavereita meille, koska kuulemma hänen huoneensa oli liian pieni ja muutenkin kotimme oli nolo. Yksi rikas kaveri oli saanut lahjaksi oikean Rolexinkin. Ainoa on joku parempi, rikkaampi, hienompi. Pitäisi oppia olemaan vertailematta itseään muihin.
No missä lasten isä? Kyllä hän osaltaan vastaa menoista eron jälkeenkin. Et kertonut olevasi leski. En usko tarinaasi, kunhan keksit koko stoorin. Ei kuka normaali ihminen käytä termiä "yläluokan juhlat", yritä miettiä jokin uskottavampi aloitus josta saisi jutunjuurta!
Vierailija kirjoitti:
No missä lasten isä? Kyllä hän osaltaan vastaa menoista eron jälkeenkin. Et kertonut olevasi leski. En usko tarinaasi, kunhan keksit koko stoorin. Ei kuka normaali ihminen käytä termiä "yläluokan juhlat", yritä miettiä jokin uskottavampi aloitus josta saisi jutunjuurta!
Miksei voi sanoa yläluokan juhlia yläluokan juhliksi? Minulla on parikin yläluokan juhlaa tiedossa loppuvuonna. Olem stressannut paljon, että mitä vaatetta laittaisin niihin päälle.
T. Toinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No yläluokan juhlat kuvaa hyvin niitä juhlia, ei sen ole väliä, millä motiivilla juhlitaan. Vai miksi tämä termi häiritsee sinua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No missä lasten isä? Kyllä hän osaltaan vastaa menoista eron jälkeenkin. Et kertonut olevasi leski. En usko tarinaasi, kunhan keksit koko stoorin. Ei kuka normaali ihminen käytä termiä "yläluokan juhlat", yritä miettiä jokin uskottavampi aloitus josta saisi jutunjuurta!
Miksei voi sanoa yläluokan juhlia yläluokan juhliksi? Minulla on parikin yläluokan juhlaa tiedossa loppuvuonna. Olem stressannut paljon, että mitä vaatetta laittaisin niihin päälle.
T. Toinen
Yleensä ylemmän luokan juhlat ovat pukeutumisen suhteen paljon rennompia kuin työväenluokan amisvalmistujaisten pukupönötykset, joissa pitää niin kovasti esittää muille, että taksifirma menestyy.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No missä lasten isä? Kyllä hän osaltaan vastaa menoista eron jälkeenkin. Et kertonut olevasi leski. En usko tarinaasi, kunhan keksit koko stoorin. Ei kuka normaali ihminen käytä termiä "yläluokan juhlat", yritä miettiä jokin uskottavampi aloitus josta saisi jutunjuurta!
Miksei voi sanoa yläluokan juhlia yläluokan juhliksi? Minulla on parikin yläluokan juhlaa tiedossa loppuvuonna. Olem stressannut paljon, että mitä vaatetta laittaisin niihin päälle.
T. Toinen
Yleensä ylemmän luokan juhlat ovat pukeutumisen suhteen paljon rennompia kuin työväenluokan amisvalmistujaisten pukupönötykset, joissa pitää niin kovasti esittää muille, että taksifirma menestyy.
eri
Siinä onkin se, että miten onnistuu olemaan yhtä aikaa tiukan etiketin mukaisesti pukeutunut ja hienostunut ja toisaalta rennon tyylikäs ja näyttää siltä, ettei yhtään yritä.
Lapsesi ovat jo hyväksyneet asian. Mikä estää sinua hyväksymästä? Kasvatus? Halu olla jotain parempaa kuin oikeasti olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse veisin maksuttomiin tai edullisiin kulttuuritapahtumiin, lainaisin heille kirjastosta sivistäviä kirjoja, opettaisin käytöstavat, tekisin edullisesti eri maiden ruokakultturien ruokia, katsoisin Areenasta matkailudokumentteja ja kannustaisin opiskelemaan jonkun eurooppalaisen kielen.
Monesti tuollaiset laskettelu ym. harrastukset on sellaisten uusien rikkaiden harrastuksia. Niitä sa ostettua rahalla, sydämen sivistystä ei.
Eikö teillä ole mitään kiinnostuksen kohteita, kun muihin vertailu?
Vai vaan luontaisesti pidät kaikesta kalliista?
Jos näin on niin kannattaa varmaan keskittyä siihen miten saisi parannettua omaa raha/työtilannetta ym ja sitä kautta voisi alkaa harrastaa niitä kalleimpia asioita. Kannattaa kai myös sijoittaa yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme jankutusta jostain yhteiskuntaluokista vauvapalstalla joka viikko. Ikään kuin eläisimme jossain keskiajalla.
Kysyn taas aloittajalta, jonka juttu oli selvästi soopaa: missä isukki? Miten osallistuu kustannuksiin? Miten auttaa arkielämässä? Miten itsetuntosi on noin heikko, että se tuntuu nojaavan materiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pidä hyväksyä. Epätasa-arvo on rasismia puhtaimmillaan. Ei tarkoita että kaikki haluaisi bakkanaaleihin. Mutta asuminen, tulot yms.
Vähän sama tilanne, tosin lapset jo nuoria miehiä. Ex lähti uuden naisen matkaan reilu vuosi sitten ja on nyt niin kultturellia, niin kultturellia taiteilijaa uuden naisensa kanssa. Minä olen hyvin koulutettu mutta ns. tavallisessa työssä ja elätän nyt itseni+ kaksi nuorta. Rahallisesti selvitään mutta yhtään ylimääräistä ei jää. Kaikki ystävät ovat hyvätuloisia ja hyvissä töissä, ja vaikka paljon yhteyttä pidetään niin hävettää mennä tapaamisiin samassa mekossa jota olen käyttänyt jo kaksi-kolme vuotta samoissa tilaisuuksissa. Pojat ymmärtää tilanteen, yritän kuitenkin kannustaa heitä kouluttautumaan ja kaikkea tehdään yhdessä mahdollisuuksien mukaan. Molemmat lukiossa ja yliopistoon tavoite, hyvä niin. On tässä kuitenkin sopeutumista, elämä on muuttunut eron jälkeen kokonaan sekä minulla että pojilla. Ex miestä ei enää omat nuoret kiinnosta, näkee kerran puolessa vuodessa pari tuntia pizzalla ja se siitä. Sieltä suunnalta ei apua ole saatavissa.
Ihmiset ovat kaikki samanarvoisia, olemme samaa ihmiskuntaa.
Raha ei millään tavoin luokita meitä, älkäämme suotta noin ajatelko.
Meillä on kaikilla oma asumismuotomme ja siellä on meidän kotimme.
Luokaamme lapsille valoisaa tulevaisuutta ja toivoa ja välittäkäämme läheisistä.
Jos joku keikaroi rahanmahdilla niin hän on tyhjää sisältä, vain ihmiskuori.
Miksi tulee hengattua vain rikkaiden kanssa? Miten sellaisiin piireihin edes pääsee?
Vierailija kirjoitti:
Miksi tulee hengattua vain rikkaiden kanssa? Miten sellaisiin piireihin edes pääsee?
Sukulaisten kautta? Vanhojen opiskelukavereiden kautta? Työn kautta? Lasten koulu/päiväkotikaverien kautta?
Yhden tienaajan perheet ovat luonnollisesti vähemmän rikkaita kuin kahden. Ole ylpeä, että saat yksin pidettyä lapsesi leivän syrjässä ja vaatetettuina. Tai sitten ota joku insinööri rahapussinsa kanssa.
Eikö kukaan paini samanlaisten ongelmien parissa?