Miten lopetit juomisen +50v

Keskustelin lääkärin kanssa ja hän antoi vaihtoehdot: joko biologinen lääkitys tai alkoholi pois. Valinta oli karu, mutta helppo.

Pikkuhiljaa 40-50 v. huomasin haittoja olevan enemmän itselleni alkoholista kuin hyötyjä. Juon alkoholitonta olutta joskus koska tykkään oluesta. Saatan juoda myös tervetuliaismaljan joskus juhlissa. Pelkään myös syöpiä joita meillä on suvussa joten sekin huoli auttanut luopumaan.

Kyllästyin krapuloihin ja rahanmenoon. Tosin absolutisti en ole, vaan saatan juoda oluen tai kaksi kerran pari kuussa. Ryyppäämisen lopettamisen jälkeen olin tosin kolme vuotta raitis ja tuona aikana lopetin myös tupakanpoltonkin, kun kyllästyin tukkoisiin aamuihin, tuhkakupin hajuun vaatteissa ja tupakkayskään. Lopettaminen oli lopulta helppoa kyllästymisen vuoksi.

Toivottavasti onnistutte omissa projekteissanne.

Vaihdevuosien myötä uni oli parin viinilasin jälkeen onnetonta, vyötärö katosi muutenkin. Alkoholin sieto myös selvästi heikkeni. Päätin etten tarvitse alkoholia. 4 vuotta ilman. Ikää 55v

Ensinnäkään älä edes osta niitä kaljoja ja hankkiudu eroon niistä mitä sinulla on. Äläkä hyväksy kavereilta niitä lahjoina. Muista, että retkahtaninen on osa prosessia ja joka kerralla kun lopetat opit olemaan selvänä paremmin! Ongleman myöntäminen on ensimmäinen askel. Älä murehdi siitä mitä muut sinusta ajattelevat, he tahtovat sinulle hyvää eivätkä pidä sinua yhtään sen huonompana.

Aloin hävetä itseäni niin paljon, että en enää pystynyt ryyppäämään. Lopettaminen oli yllättävän helppoa, vaikka viikonloppukännäilyä oli tullut harjoitettua jo vuosikymmeniä. Nyt otan vain lomalla jonkun viinipullon tai muutaman lonkeron.

Vastaan mieheni puolesta. Tavattiin toisemme ja rakastuttiinkin oikeastaan välittömästi, kun mieheni oli 54-vuotias, mutta huomattuani hänen alkoholinkäyttönsä sanoin hänelle, että tykkään hänestä tosi paljon, mutta en voi seurustella miehen kanssa, joka juo, mutta voidaan olla kyllä ystäviä. Mies valitsi minut ja jätti juomisen. Muutaman kuukauden päästä hän tuli uskoon ja se vahvisti juomattomuutta entisestään. Alkuhuuman menty ohitse hänellä alkoi todellinen kamppailu, miten käsitellä stressiä ja vastoinkäymisiä ilman alkoholia, koska oli koko aikuisuutensa käyttänyt alkoholia tunnesäätelyyn ym. Melkein vuoden verran hän "uhitteli" joka päivä, että alkaa taas juoda, mutta Herralle kiitos, niin ei ole tietääkseni tapahtunut. Eli uskoontulo oli se suurin juttu vastauksena kysymykseesi.