Sinä joka leivot usein, kuka ne kaikki herkut syö?
Kuka tai ketkä ja missä ajassa? Mä haluaisin leipoa enemmän mutta en halua lihoa.
Kommentit (33)
Täysin riippuu mitä leivon. Joskus ei kelpaa perheelle ja yksin sitten mutustan kaikki. Jotkut taas lapset syö kaikki niin äkkiä, että ei jää kun tiskit jäljelle. Mustikka kiisseliä tein kerran, enkä tee enää. Kellekään ei maistunut ja yksin olis pitäny yrittää saada litra tolkulla kurkusta alas.
Pakastan osan vieraita varten.
Syön ehkä kolmasosan itse.
Yleensä on viimeistään seuraavana päivänä syöty. Kutsun yleensä useamman ystävän kylään kun olen leiponut sekä annan leipomuksia esimerkiksi vanhemmilleni tai lapsen toiseen mummolaan mukaan.
Isäni leipoo myös paljon ja hän pakastaa osan leivonnaisista.
Vierailija kirjoitti:
Täysin riippuu mitä leivon. Joskus ei kelpaa perheelle ja yksin sitten mutustan kaikki. Jotkut taas lapset syö kaikki niin äkkiä, että ei jää kun tiskit jäljelle. Mustikka kiisseliä tein kerran, enkä tee enää. Kellekään ei maistunut ja yksin olis pitäny yrittää saada litra tolkulla kurkusta alas.
Pilalle hemmoteltuja paskoja.
Pakastan. Vierasvaraa on aina hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkikuva näyttää totuuden.
Itse en leivo koskaan, enkä osta lihottavia herkkuja.
Olen mieluummin laiha ja kaunis, mutta kukin taaplaa tyylillään.
Hirveää, mutta sama. Kieltäydyn kaikista jättimunkeista, kaloripitoisista megaherkkukahveista jne. Aivan liikaa on roskaruoan tarjontaa, ihmiset eivät enää pysy terveinä kun on varaa kulkea koko ajan välipala kädessä ja niitä herkkuhyllyjä on kaikkialla. Olen mieluummin terve ja jaksava, pakkokin kun arki vaatii olemaan jaloillaan ja kulkemaan pyörällä, autoon ei ole varaa. Tietysti sitten ihan kiva olla hoikka, mahdun samoihin vaatteisiin kuin 15v sitten. uusiin ei olis rahaa.
Äidille vien ja sitten pakastan. Enkä liho koskaan. Olen hontelo ja pitkä. Terveydestä en muuten tiedä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin riippuu mitä leivon. Joskus ei kelpaa perheelle ja yksin sitten mutustan kaikki. Jotkut taas lapset syö kaikki niin äkkiä, että ei jää kun tiskit jäljelle. Mustikka kiisseliä tein kerran, enkä tee enää. Kellekään ei maistunut ja yksin olis pitäny yrittää saada litra tolkulla kurkusta alas.
Pilalle hemmoteltuja paskoja.
Ite oot. Omat lapseni ovat fiksuja. Teini on alkanut käymään salilla ja syö enemmän proteiinia eikä herkut niin maistu.
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkikuva näyttää totuuden.
Itse en leivo koskaan, enkä osta lihottavia herkkuja.
Olen mieluummin laiha ja kaunis, mutta kukin taaplaa tyylillään.
Ei laiha välttämättä ole kaunis, sorry vaan.
Mä leivoin viime talvena minisämpylöitä, mitkä mahtuu talipalloautomaattiin. Oli tarkoitus tuhota vanhat jauhot, mutta linnut tykkäsi niin paljon, että aion tehdä niitä lisää. Ostin jo siemeniä ja lisää jauhoja. Mietin pitäisikö laittaa kuivattuja hedelmiä sekaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä leivoin viime talvena minisämpylöitä, mitkä mahtuu talipalloautomaattiin. Oli tarkoitus tuhota vanhat jauhot, mutta linnut tykkäsi niin paljon, että aion tehdä niitä lisää. Ostin jo siemeniä ja lisää jauhoja. Mietin pitäisikö laittaa kuivattuja hedelmiä sekaan.
Ihana!
Asun yksin ja yleensä syön itse kaiken. Vieraille toki leivon myös. Olen vähän ylipainoinen, mutta makea ei ole kompastuskiveni, vaan leipä ja rasva. N 58
Naapurit, ystävät, kaverit, sukulaiset. Leivon monta kertaa viikossa. Annan frendeille mukaan leivonnaisia kun tulevat, tuoreita jos on, muuten pakastimesta. Leivon myös juttuja joita en itse syö, kuten vaikkapa jauhelipasteijoita, pakonipiirakkaa, kinkku-juustohyrriä. Olen kasvissyöjä. Mulla ei ole kun kolme naapuria ja tunnen kaikki, ihan lautasella vien vaan. Makeita juttuja säästän itselleni aina yhden tai kaksi, esim. muffinsseja tai palan kakkua, joskus sitten herkuttelen kahvin kanssa, mutta pari haarukallista riittää taittamaan makean himoni. Sämpylät ja patongit pakastan tuoreeltaan, helppo sulattaa aamu- tai iltapalaksi.
Eihän leipominen mitään lihota, kaloreita siinä palaa kun häärää keittiössä 😀
Vierailija kirjoitti:
Täysin riippuu mitä leivon. Joskus ei kelpaa perheelle ja yksin sitten mutustan kaikki. Jotkut taas lapset syö kaikki niin äkkiä, että ei jää kun tiskit jäljelle. Mustikka kiisseliä tein kerran, enkä tee enää. Kellekään ei maistunut ja yksin olis pitäny yrittää saada litra tolkulla kurkusta alas.
yhdyssanat
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkikuva näyttää totuuden.
Itse en leivo koskaan, enkä osta lihottavia herkkuja.
Olen mieluummin laiha ja kaunis, mutta kukin taaplaa tyylillään.
Laiha ei ole synonyymi kauniille...
Mä olen lopettanut leipomisen lähes kokonaan. En edes pannaria tee. Jää mulle syötäväksi, joten ei voi.
Poika tekee toisinaan tiramisua tai mokkapaloja. Hän sanoo, että jos hän kaksi annosta itse saa, niin muutoin saa syödä pois. Äiti sitten saakin kuusi palaa ainakin... Ärh.
Vierailija kirjoitti:
Täysin riippuu mitä leivon. Joskus ei kelpaa perheelle ja yksin sitten mutustan kaikki. Jotkut taas lapset syö kaikki niin äkkiä, että ei jää kun tiskit jäljelle. Mustikka kiisseliä tein kerran, enkä tee enää. Kellekään ei maistunut ja yksin olis pitäny yrittää saada litra tolkulla kurkusta alas.
Mustikkakiisseli ei ole leivonnainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkikuva näyttää totuuden.
Itse en leivo koskaan, enkä osta lihottavia herkkuja.
Olen mieluummin laiha ja kaunis, mutta kukin taaplaa tyylillään.
Laiha ei ole synonyymi kauniille...
Voi sentään, et tiedä mitä synonyymi tarkoittaa! Kommentissa ei sanottu "laiha eli kaunis", vaan "laiha ja kaunis".
Kaupunkikuva näyttää totuuden.
Itse en leivo koskaan, enkä osta lihottavia herkkuja.
Olen mieluummin laiha ja kaunis, mutta kukin taaplaa tyylillään.