Sinä joka leivot usein, kuka ne kaikki herkut syö?
Kuka tai ketkä ja missä ajassa? Mä haluaisin leipoa enemmän mutta en halua lihoa.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin riippuu mitä leivon. Joskus ei kelpaa perheelle ja yksin sitten mutustan kaikki. Jotkut taas lapset syö kaikki niin äkkiä, että ei jää kun tiskit jäljelle. Mustikka kiisseliä tein kerran, enkä tee enää. Kellekään ei maistunut ja yksin olis pitäny yrittää saada litra tolkulla kurkusta alas.
Mustikkakiisseli ei ole leivonnainen.
Eikä edes kovin herkkuakaan.
Mä lopetin leipomisen, kun tajusin kerääväni vain kiloja. Johonkin juhliin voin leipoa, mutta muuten en koskaan. Jotkut ihmettelee, miksi maksan neljästä mokkapalasta 5 Euroa myyjäisissä tai jopa 6 Euroa, kun osaan itsekin tehdä ja tarvikkeet ei maksa paljoa. Siksi, että siinä on jokaiselle yksi ja se siitä. Ei jää päälle napostelu. Pahin heikkouteni oli kuitenkin porkkanakakku. En ole sitäkään tehnyt enää 10 vuoteen samasta syystä. Voin osta määräpalat perheelle tmv., mutta en itse ala tehdä.
Syön ne itse. Normaalipainoinen olen.
Jos joku ehtii käydä kylässä kun herkkuja vielä on jäljellä, niin saa toki osansa.
No siis päiväkahvit pitää saada. En välitä lounaista. Joten joka päivä perheen kanssa mussutetaan jotain. Pyöreä piirakka kestää kaksi päivää. Peltipiirakasta yleensä syödään parissa kolmessa päivässä puolet ja toinen puoli pakkaseen. Keksejä tulee syötyä mennen tullen. Ja jos joku kuitenkin meinaa sanoa, että varmaan ootte lihavia. Niin kuule ei olla. Eikä myöskään ole mitkään arvot koholla tai mitään lääkityksiä. Herkuttelusta ei kannata ottaa stressiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkikuva näyttää totuuden.
Itse en leivo koskaan, enkä osta lihottavia herkkuja.
Olen mieluummin laiha ja kaunis, mutta kukin taaplaa tyylillään.
Ei laiha välttämättä ole kaunis, sorry vaan.
Läski ei pue ketään.
Kaunis yleensä tarkoittaa kasvoja.
Mä en oikein pidä makeasta, mutta leivon suolaisia usein. Leipää, piirakoita jne. Vien tuliaisena kun menen kylään, pakastan... Naapurillekin välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin riippuu mitä leivon. Joskus ei kelpaa perheelle ja yksin sitten mutustan kaikki. Jotkut taas lapset syö kaikki niin äkkiä, että ei jää kun tiskit jäljelle. Mustikka kiisseliä tein kerran, enkä tee enää. Kellekään ei maistunut ja yksin olis pitäny yrittää saada litra tolkulla kurkusta alas.
Pilalle hemmoteltuja paskoja.
Siinä paska itse kirjottaa
Vierailija kirjoitti:
Äidille vien ja sitten pakastan. Enkä liho koskaan. Olen hontelo ja pitkä. Terveydestä en muuten tiedä sitten.
Ilmeisesti et syö pakastettuja herkkujasi, kun et sitä mainitse, vaan ne häviävät itsestään aina uusien leipomusten tieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkikuva näyttää totuuden.
Itse en leivo koskaan, enkä osta lihottavia herkkuja.
Olen mieluummin laiha ja kaunis, mutta kukin taaplaa tyylillään.
Laiha ei ole synonyymi kauniille...
Voi sentään, et tiedä mitä synonyymi tarkoittaa! Kommentissa ei sanottu "laiha eli kaunis", vaan "laiha ja kaunis".
Kauneus on paitsi katsojan silmissä, myös katoavaista...
Läski ei pue ketään.