Lue keskustelun säännöt.
Nolattiinko sinua koskaan lapsuudenkodissasi? Miten,
Kommentit (11)
tai puhuin puhelimessa pojan kanssa niin silloin mun äiti nolasi mut.
Pahin oli se kun tuli kännipäissään mua mun huoneeseen haukkumaan, siis todella ala-arvosin sanoin haukkui mua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän äitillä on nyt semmoinen kiva tapa nauraa toisen säikähdykselle, suuttumukselle, pahalle mielelle, ujoudelle jne...
Ei nyt varsinaista nolaamista, mutta mitätöimistä nauramalla.
ole vanhempien puolesta nolattu...
vähänkään vinkua vastaan jossain asiassa. Esim. "kerronko että tämä likka nukkuu vielä isin ja äidin välissä" Kun kaverin läsnäollessa sanoin jotain vastaan tyyliin että haluan vielä lähteä pihalle tms. ja olin mennyt pari iltaa sitten vanhempien viereen kun olin nähnyt painajaista.
Ikää oli jotain 11v. Meinasin vajota maan alle jälleen kerran..
No, äiti laukoo vieraiden läsnäollessa vieläkin vaikka mitä. Viimeksi nauroi lasten synttäreillä kuinka olin teininä häissä juonut boolia ja tullut humalaan. "Rähähähähää kyllä oli likka kännissä rähähähähää!"
En ole koskaan ymmärtänyt miksi hän sitä tekee. Hänen siskonsa on samanlainen. En ikinä tekisi sitä omille lapsilleni.
purki varmasti omaa pahoinvointiaan minuun.Kaikkein kauheimmalta tuntui vitsailu murrosiässä muuttuvasta vartalosta. Vieläkin ihmetyttää miten joku voi pilkata normaalista kehityksestä. Saati oma äiti.
Isäni käy edelleen viikottain arvostelemassa kotiani, työpaikkaani jne. Ei siis nolaa mutta mollaa elämäntapaamme. Ja ihan tavallinen työssäkäyvä perhe olemme, kaksi lasta ja koti tavislähiössä.
Että olkaapas onnellisia kaikki te joilla on kannustavat ja positiiviset vanhemmat.Oman lapsuuteni pelastivat isoäidit ja heitä muistelen usein lämmöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
purki varmasti omaa pahoinvointiaan minuun.Kaikkein kauheimmalta tuntui vitsailu murrosiässä muuttuvasta vartalosta. Vieläkin ihmetyttää miten joku voi pilkata normaalista kehityksestä. Saati oma äiti.
Isäni käy edelleen viikottain arvostelemassa kotiani, työpaikkaani jne. Ei siis nolaa mutta mollaa elämäntapaamme. Ja ihan tavallinen työssäkäyvä perhe olemme, kaksi lasta ja koti tavislähiössä.
Että olkaapas onnellisia kaikki te joilla on kannustavat ja positiiviset vanhemmat.Oman lapsuuteni pelastivat isoäidit ja heitä muistelen usein lämmöllä.
Mä en antaisi. Sanoisin suuni ihan helvetin puhtaaksi jossakin vaiheessa tuollaisesta käytöksestä. Loppuisi, olkootkin sitten vaikka se oma isä, mutta miksiköhän tuollaista kenenkään pitäisi koko elämänsä sietää??
Vanhempien logiikan mukaan kehumalla tulee ylpeäksi ja se taas olisi pahempaa kuin mikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kertoi kaikki noloimmat jutut, mitä olin pienenä tehnyt. Kylläpä aikuisia nauratti, mutta minua ei.
olen sellainen luonne että loukkaukset eivät osu. En vaan huomaa niitä tai sitten en piittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen vanhemmistani puhui minusta halveksuen ja nolasi minut muiden ihmisten edessä. Ja tekee sitä edelleenkin.
Mieleeni on jäänyt ainakin ne pari kertaa kun olin 8 vuotias ja koulussa. Tulimme kavereideni kanssa koulun jälkeen meille kotiin ja menimme pihalle leikkimään. Koska oli kevät ja tosi märkää, äitini pakotti minulle kurahousut ja kurarukkaset päälle pihalle. Ai että mua hävetti jotenkin. Eihän siinä mitään ollut mutta jotenkin tuntui nololta käyttää lasten kuriksia kun muilla ei ollut ja muuten oltii jo niin isoa.