"Miksi olet niin hiljaa? Onko kaikki hyvin?" Miksi HILJAISUUS nähdään negatiivisenä ja kitkettävänä luonteenpiirteenä
Kommentit (29)
Mä jään yleensä aina ulos jos keskusteluun liittyy kolmas henkilö. En oo niin kauheen puhelias. Jään ulkopuolelle usein ihan täysin.
Jenkkien tapa olla aina äänessä ilman asiaa on levinnyt meillekin. Itsekin tykkään kuunnella muita ja toki haluaisin välillä kommentoida tai kysyä jotain, mutta joku muu huutaa jo päälle. Siispä luovutan ja jatkan puhumattomana. Hassua on kun kysytään syytä hiljaisuuteen ja vastaa, että "en saa suunvuoroa" niin alkaakin entistä kauheampi päällekkäin huuto. Ihmisten pitäisi toisinaan nähdä ja kuulla oma itsensä noissa tilanteissa, jospa se hieman herättäisi miettimään sitä omaa käytöstä.
Jatketaas hiljaiset tätä keskustelua
Hiljaisuudessa ei ole mitään vikaa niin kauan kun se ei mene epäkohteliaisuuden puolelle. Epäkohteliasta se on esim. Silloin kun ei vasta tervehdykseen tai ei sanota yhtään mitään vaikka ollaan seurueessa pitkän aikaa. On aika vinkeää kun olet kummilapsesi syntymäpäivillä ja äiti ei puhu yhtään mitään koko aikana.
Hilajinen on vaarallinen. Hänen ajatuksiaan ei tiedä, eikä voi yrittää kumota jollain idiootimaisella vasta-argumentilla. Sisimmässään hölösuukin tietää, että hiljaisella on enemmän aikaa ajatella ja punnita vaihtoehtoja. Ja myös sen, että ne todella tärkeät ihmiset sittenkin arvostavat heitä, jotka puhuvat vähän mutta asiaa.
Osoittaa vain että miten persoonallisuuksien välinen vuorovaikutus on aina keinotekoista ja kulttuurillista.
Vierailija kirjoitti:
Osoittaa vain että miten persoonallisuuksien välinen vuorovaikutus on aina keinotekoista ja kulttuurillista.
Tämän takia pidän luonnossa liikkumisesta koska siellä olen yhdessä välittömästi luonnon kanssa ilman mitään kulttuureja. Tienviittojakin kavahdan. -sama
Tyhmiä ahdistaa jos joku on hiljaa. Mitä siitä välittämään. En ole hiljaa kiinnostavien ihmisten seurassa.
Oon aina hiljaa, jos ihmisiä on tilanteessa enemmän kuin neljä. Omalla kohdalla johtuu varmaan autismista ja sosiaalisten tilanteiden pelon kombinaatiosta. Dissosioin helposti tilanteissa, joissa on paljon äänekkäitä ihmisiä.
Täällä yksi joka tiedostaa olevansa hiljainen työyhteisössä. Roolikin on tätä tukeva. Välillä kysytään viikonlopun menoja ja joka kerta vähän säpsähdän :D
En ole onneton ihminen, olen vain hiljainen. Tykkään eloisista, puheliaista ja suurisydämisen vauhdikkaista luonteista, on aivan ihanaa tavata ekstrovertteja jotka ovat kuitenkin pohjimmiltaan kilttejä ja kivoja, eivät vedä siis roolia. Ehkä vähän haluaisin ollakin tuollainen, en vaan pysty. Samalla en enää kadehdi ketään. Ihan turhaa. Tärkeintä että jokainen saa olla se mitä on, hiljaisilla on lahjakkuutta siinä missä ulospäin näkyvemmilläkin suupalteilla.
olen itsekkin hiljainen , mutta alan puhua jos muut on hiljaa. vai arvostatteko hiljaiset tilannetta jossa 4 ihmistä on hiljaa??
En ole hiljainen aina. Joidenkin ihmisten seurassa olen, toisten seurassa en ole. Ihmisten ahtaminen laatikoihin jonkin joskus esiintyvän piirteen perusteella on aika hölmöä.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmiä ahdistaa jos joku on hiljaa. Mitä siitä välittämään. En ole hiljaa kiinnostavien ihmisten seurassa.
Eli olet hiljaa jos katsot että muut eivät ole sinusta mielenkiintoisia ja silloin et vaivaudu puhumaan. Sitten ihmettelet miksi ihmiset eivät tykkää hiljaisista.
Vierailija kirjoitti:
Olen hiljainen ja kuullut tuon useita kertoja. Vastauksia teille ketkä kysytte, miksi olen niin hiljaa:
- ei ole mitään lisättävää edellisiin kommentteihin
- en ehdi sanoa mitään, kun nopeampi vie suunvuoron ja keskustelu kääntyy muuhun aiheeseen
- ajattelen, että teillä hölöttäjillä on paremmat jutut ja nautitte puhua niitä
koskee siis ryhmässä keskustelua
Tuollainen passiivisaggressiivisuus latistaa kyllä nopeasti tunnelman.
Vierailija kirjoitti:
En ole hiljainen aina. Joidenkin ihmisten seurassa olen, toisten seurassa en ole. Ihmisten ahtaminen laatikoihin jonkin joskus esiintyvän piirteen perusteella on aika hölmöä.
Välillä olemme seesteisiä tasankoja, välillä hyppiviä vuoria ja maanjäristyksiä. Kaikki tämä on kuitenkin tehty tähtipölystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmiä ahdistaa jos joku on hiljaa. Mitä siitä välittämään. En ole hiljaa kiinnostavien ihmisten seurassa.
Eli olet hiljaa jos katsot että muut eivät ole sinusta mielenkiintoisia ja silloin et vaivaudu puhumaan. Sitten ihmettelet miksi ihmiset eivät tykkää hiljaisista.
Ihmisen kiinnostavuus ei riipu minun mielipiteestäni. Ymmärrätkö logiikan? Jotkut ihmiset ovat joissakin tilanteissa minusta kiinnostavia ja avaan silloin suuni. Kyllä minä ainakin tykkään "hiljaisista ihmisistä". En koe hiljaisuutta henkilökohtaisena loukkauksena enkä määrittele ihmistä hiljaisuuden perusteella.
Olen hiljainen ja kuullut tuon useita kertoja. Vastauksia teille ketkä kysytte, miksi olen niin hiljaa:
- ei ole mitään lisättävää edellisiin kommentteihin
- en ehdi sanoa mitään, kun nopeampi vie suunvuoron ja keskustelu kääntyy muuhun aiheeseen
- ajattelen, että teillä hölöttäjillä on paremmat jutut ja nautitte puhua niitä
koskee siis ryhmässä keskustelua