Koko elämä ilman ensimmäistäkään parisuhdetta
Kieltämättä se masentaa, kun ymmärtää sen, että tässä taidetaan elää koko elämä ilman parisuhdetta .
Varsinkin kun nuorena piti itsestäänselvyytenä sitä, että tapaisin jossain vaiheessa naisen, jota rakastaisin ja jonka kanssa kenties hankkisin lapsia.
Pidin sitä niin itsestäänselvyytenä, etten edes etsimällä etsinyt itselleni naista. Oletin, että hän vain ilmestyy jostain, kun elää normaalia elämää. Se on ollut pahin tekemäni virhe, etten ole häntä etsinyt.
Toinen virhe on ollut se, että olen ollut liian ronkeli. Silloin tällöin olen kohdannut vapaita naisia, kaikista olen löytänyt vikoja ja puutteita. Miehellä ei ole varaa nirsoilla. Sen tiedän nyt keski-ikäisenä.
Se on hämmästyttävää, miten nopeasti vuodet kuluvat. Olin 20-vuotias, kun pääsin armeijasta. Koko elämä oli silloin edessä. Pian sen jälkeen löysin työpaikan. Nyt olen melkein 50. Nuoruus katosi johonkin. 20-vuotiaana olisin voinut lyödä vaikka vetoa, että olen 50-vuotiaana perheellinen mies. Näin ei ole tapahtunut. Olen 50-vuotias yksinäinen mies, josta ei enää naiset kiinnostu.
Miksi tämä elämä meni näin?
Kommentit (30)
"Etten edes etsinyt naista".
Etsivä löytää, ap ei.
Ap:n kannattaa lukea aloituksensa uudestaan. Huolella. "Nuoruus katosi johonkin." Siis mitä helvettiä!
Näin se luonnonvalinta toimii. Tuhkamunat jäävät yksin.
Parisuhteet on lähinnä kompromissejä, kontrollointia, kyttäämistä ja velvollisuuksia. Tuskin sinusta edes olisi enää mihinkään parisuhteeseen, kun olet ikäsi elänyt yksin. Keskity muihin asioihin, hanki vaikka kiva lemmikki tai kummilapsi Afrikasta, jos haluat jotain merkityksellistä elämääsi.
Jos olit nuorena ronkeli, ei se siitä muutu, iän myltä tulee vielä ronkelimmaksi. Eli toivotonta taitaa olla. Niin mullekin kävi.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet on lähinnä kompromissejä, kontrollointia, kyttäämistä ja velvollisuuksia. Tuskin sinusta edes olisi enää mihinkään parisuhteeseen, kun olet ikäsi elänyt yksin. Keskity muihin asioihin, hanki vaikka kiva lemmikki tai kummilapsi Afrikasta, jos haluat jotain merkityksellistä elämääsi.
Joo, koira! Samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet on lähinnä kompromissejä, kontrollointia, kyttäämistä ja velvollisuuksia. Tuskin sinusta edes olisi enää mihinkään parisuhteeseen, kun olet ikäsi elänyt yksin. Keskity muihin asioihin, hanki vaikka kiva lemmikki tai kummilapsi Afrikasta, jos haluat jotain merkityksellistä elämääsi.
Joo, koira! Samaa mieltä.
Kannattaa silti testata sitä parisuhdetta vaikka se ei luultavasti onnistukkaan. Kai ap sen haluaa tässä elämässä kokea? Ei kannata pelätä niitä pakkeja.
Mitä muuta olet sitten tehnyt elämällä ap? Millainen henkilö olet?
Olet tehnyt vääriä päätelmiä koko elämäsi. Tosin yksi kaverini aloitti elämänsä ensimmäisen seurustelusuhteen 60-vuotiaana, joten aina ehtii.
Voi olla ettet edes tykkääkkään siitä.
Kannattaisiko tehdä asialle jotain viipymättä?
Ap ei ole harvinaisuus. Minulla on yli 60 vuotias sisko. En ole koskaan hänellä nähnyt miesystävää.
Velipoika
Intersektionaalinen ideologia saa voimansa uhrihierarkiasta. Ketä sorretaan eniten on voittaja, siksi ideologia tuottaa pahaa oloa, koska vallankumous ei synny hyvästä olosta, vaan kateudesta, vastakkainasettelusta ja vihasta. Ideologialla on perävalotakuu.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole harvinaisuus. Minulla on yli 60 vuotias sisko. En ole koskaan hänellä nähnyt miesystävää.
Velipoika
Voi olla silti kokemusta ja liuta hetkellisiä miehiä takana.
No et sä mikään vanhus ole. Nyt sitten vain yrittämään mutta niitä ikäisiäsi naisia .
Vierailija kirjoitti:
Intersektionaalinen ideologia saa voimansa uhrihierarkiasta. Ketä sorretaan eniten on voittaja, siksi ideologia tuottaa pahaa oloa, koska vallankumous ei synny hyvästä olosta, vaan kateudesta, vastakkainasettelusta ja vihasta. Ideologialla on perävalotakuu.
Intersektionaalinen ideologia, taidat ihan vain tarkoittaa intersektionaalista feminismiä? On aika kova trendisana tietyssä "miesten" nettiyhteisössä.
Minä olen 43-vuotias nainen, jolla ei ole koskaan ollut parisuhdetta. Olen liikunnallinen ja hoikka, tavallisen suomalaisen näköinen, työssä käyvä ja omistusasuva koiranomistaja. En ole mielestäni ollut ronkeli, mutta en vaan kerta kaikkiaan halua miestä, jolla on vakavia ongelmia päihteiden, mielenterveyden tai velkaantumisen suhteen. Sellaisia on vain tarjolla jostain syystä.
Luovutin etsinnän suhteen 35-vuotiaana. Tein silloin päätöksen, että luovun unelmasta mennä joskus naimisiin ja tehdä lapsia, koska se on unelma jota en saa toteutumaan. Turhaa stressata itseään unelmilla, joita ei koskaan saavuta. Sen sijaan opiskelin lisää, maksoin tämän asuntoni lainan pois ja hankin koiraystävän, jonka kanssa treenataan lujaa sekä ihmisten että koirien liikuntalajeja. Minulla on myös paljon ystäviä ja vietän heidän kanssaan aikaa viikottain käymällä ruokaravintoloissa, musiikkikeikoilla ja talleilla hevosia hoitamassa.
Elämä on lopulta oikein hyvää ilmankin parisuhdetta. Sitä pitää vaan osata luovuttaa ja päästää irti, jotta ei mene loppuelämä pilalle etsiessä. Arki voi koostua muistakin asioista!
ota taluttaja mene saksaan joko herbetrassenille tai reepermaanille mutta trollihan tämä oli kun suomi on ajettu kurjuuteeen on täälläkin samaa tarjolla ihan netissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet on lähinnä kompromissejä, kontrollointia, kyttäämistä ja velvollisuuksia. Tuskin sinusta edes olisi enää mihinkään parisuhteeseen, kun olet ikäsi elänyt yksin. Keskity muihin asioihin, hanki vaikka kiva lemmikki tai kummilapsi Afrikasta, jos haluat jotain merkityksellistä elämääsi.
Joo, koira! Samaa mieltä.
Kannattaa silti testata sitä parisuhdetta vaikka se ei luultavasti onnistukkaan. Kai ap sen haluaa tässä elämässä kokea? Ei kannata pelätä niitä pakkeja.
Hyi, parisuhde koiran kanssa tulee kyllä mieleen vain jollekin Temu Veskiharjalle.
On tuolla 5kymppisiä vapaita naisia, joista moni on myös ollut ronkeli. Sinne vaan. Kysy naisen lempiruoka ja pyydä hänet syömään luoksesi sitä, sinun kokkaamana.