Välttelevä kiintymyssuhde
Onko kukaan onnistunut pysymään parisuhteessa?
Tunnistan kaikki välttelevän kiintymyssuhteen piirteet itsessäni . Näen ja tiedostan käytöksensä mutta en voi itselleni mitään. Olen lukenut neuvoja paranemiseen, mutta ongelma on se että en halua niitä asioita mitä käsketään pakokauhusta huolimatta tekemään eli jäämään suhteeseen ja vaalimaan tunneyhteyttä yms. Ei vain kiinnosta minua enää.
Kommentit (10)
Minä olen myös välttelevä ja tunnistan samana ongelman itsessäni. Haluan kyllä kumppanin, mutta huomaan etten ole valmis sitoutumaan. Olen itsekäs enkä halua tehdä kompromisseja. Tiedän, ettei välttelevästä kiintymyssuhteesta pääse kaikki eroon ilman terapiaa. Siihen en myöskään halua sitoutua koska en halua asettaa itseäni haavoittuvaan asemaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös välttelevä ja tunnistan samana ongelman itsessäni. Haluan kyllä kumppanin, mutta huomaan etten ole valmis sitoutumaan. Olen itsekäs enkä halua tehdä kompromisseja. Tiedän, ettei välttelevästä kiintymyssuhteesta pääse kaikki eroon ilman terapiaa. Siihen en myöskään halua sitoutua koska en halua asettaa itseäni haavoittuvaan asemaan.
Onnistuin sitoutumaan 7 vuodeksi mutta nyt tuntuu tulleen seinä vastaan. Olen suhteen alussa kyennyt tunneyhteyteen, mutta en osaa pitää sitä yllä enkä saa sitä takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Kiintymyssuhde koskettaa äitiä ja lasta. Ei kahta aikuista, varsinkaan miestä. Mies joka kiintyy yhteen naiseen on biologialtaan häiriintynyt tai epäkypsä
Parisuhdeongelmaahan tämä ei toki ratkaise. Mutta ainakin saa helpotuksen kun ei yritä enää etsiä mansikoita kuusesta
;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös välttelevä ja tunnistan samana ongelman itsessäni. Haluan kyllä kumppanin, mutta huomaan etten ole valmis sitoutumaan. Olen itsekäs enkä halua tehdä kompromisseja. Tiedän, ettei välttelevästä kiintymyssuhteesta pääse kaikki eroon ilman terapiaa. Siihen en myöskään halua sitoutua koska en halua asettaa itseäni haavoittuvaan asemaan.
Onnistuin sitoutumaan 7 vuodeksi mutta nyt tuntuu tulleen seinä vastaan. Olen suhteen alussa kyennyt tunneyhteyteen, mutta en osaa pitää sitä yllä enkä saa sitä takaisin.
No sitten sitä ei voi saada takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Kiintymyssuhde koskettaa äitiä ja lasta. Ei kahta aikuista, varsinkaan miestä. Mies joka kiintyy yhteen naiseen on biologialtaan häiriintynyt tai epäkypsä
Parisuhdeongelmaahan tämä ei toki ratkaise. Mutta ainakin saa helpotuksen kun ei yritä enää etsiä mansikoita kuusesta
Mies (myös nainen, vatun misogynistit) on yksilö, jolla on oma henkilö- ja kehityshistoriansa sieluna mukaan lukien omat eetiset ja moraaliset käsitykset. Ihminen on muutakin kuin biologiansa, tosin se voi olla liian vaikeaa sinulle ymmärtää.
Täällä yksi välttelevä & parisuhdeorientoitunut. Aiemmat suhteet olleet ristiriitaisesti kiintyviin ja se on ollut varsin myrskyisää. Nyt olen suhteessa toiseen välttelevään ja se on kuin katsoisi peiliin. Keskustelemme paljon ja se auttaa.
Nuorempana en missään nimessä pystynyt sanomaan "rakastan sinua" tai "näytätpä hyvältä" jos minulle tuli tunne että sitä odotetaan/ edellytetään minulta. Menin aivan lukkoon (tämä liittyy lapsuudenperheeseen, minulla oli hyvin epätasapainoinen äiti joka vaati suorastaan palvomista).
Ikä on tuonut pehmeyttä. Nykyään pystyn ikäänkuin kääntämään kameran toisinpäin, katsomaan asioita toisen näkökulmasta. Silloin pysty myös sanomaan kauniita asioita muutenkin kuin spontaanisti. Mutta edelleenkään en siedä mitään emotionaalista kiristämistä.
Aina niissä ohjeissa sanotaan, että se toinen osapuoli ei ole liian tunteellinen, tarvitseva tai vaativa. Mutta entä jos onkin? Jos välttelevä on onnistunut menemään yhteen keskimääräistä dramaattisemman kanssa?
Kiintymyssuhde koskettaa äitiä ja lasta. Ei kahta aikuista, varsinkaan miestä. Mies joka kiintyy yhteen naiseen on biologialtaan häiriintynyt tai epäkypsä
Parisuhdeongelmaahan tämä ei toki ratkaise. Mutta ainakin saa helpotuksen kun ei yritä enää etsiä mansikoita kuusesta