Välttelevä kiintymyssuhde
Onko kukaan onnistunut pysymään parisuhteessa?
Tunnistan kaikki välttelevän kiintymyssuhteen piirteet itsessäni . Näen ja tiedostan käytöksensä mutta en voi itselleni mitään. Olen lukenut neuvoja paranemiseen, mutta ongelma on se että en halua niitä asioita mitä käsketään pakokauhusta huolimatta tekemään eli jäämään suhteeseen ja vaalimaan tunneyhteyttä yms. Ei vain kiinnosta minua enää.
Kommentit (35)
Minä olen myös välttelevä ja tunnistan samana ongelman itsessäni. Haluan kyllä kumppanin, mutta huomaan etten ole valmis sitoutumaan. Olen itsekäs enkä halua tehdä kompromisseja. Tiedän, ettei välttelevästä kiintymyssuhteesta pääse kaikki eroon ilman terapiaa. Siihen en myöskään halua sitoutua koska en halua asettaa itseäni haavoittuvaan asemaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös välttelevä ja tunnistan samana ongelman itsessäni. Haluan kyllä kumppanin, mutta huomaan etten ole valmis sitoutumaan. Olen itsekäs enkä halua tehdä kompromisseja. Tiedän, ettei välttelevästä kiintymyssuhteesta pääse kaikki eroon ilman terapiaa. Siihen en myöskään halua sitoutua koska en halua asettaa itseäni haavoittuvaan asemaan.
Onnistuin sitoutumaan 7 vuodeksi mutta nyt tuntuu tulleen seinä vastaan. Olen suhteen alussa kyennyt tunneyhteyteen, mutta en osaa pitää sitä yllä enkä saa sitä takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Kiintymyssuhde koskettaa äitiä ja lasta. Ei kahta aikuista, varsinkaan miestä. Mies joka kiintyy yhteen naiseen on biologialtaan häiriintynyt tai epäkypsä
Parisuhdeongelmaahan tämä ei toki ratkaise. Mutta ainakin saa helpotuksen kun ei yritä enää etsiä mansikoita kuusesta
;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös välttelevä ja tunnistan samana ongelman itsessäni. Haluan kyllä kumppanin, mutta huomaan etten ole valmis sitoutumaan. Olen itsekäs enkä halua tehdä kompromisseja. Tiedän, ettei välttelevästä kiintymyssuhteesta pääse kaikki eroon ilman terapiaa. Siihen en myöskään halua sitoutua koska en halua asettaa itseäni haavoittuvaan asemaan.
Onnistuin sitoutumaan 7 vuodeksi mutta nyt tuntuu tulleen seinä vastaan. Olen suhteen alussa kyennyt tunneyhteyteen, mutta en osaa pitää sitä yllä enkä saa sitä takaisin.
No sitten sitä ei voi saada takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Kiintymyssuhde koskettaa äitiä ja lasta. Ei kahta aikuista, varsinkaan miestä. Mies joka kiintyy yhteen naiseen on biologialtaan häiriintynyt tai epäkypsä
Parisuhdeongelmaahan tämä ei toki ratkaise. Mutta ainakin saa helpotuksen kun ei yritä enää etsiä mansikoita kuusesta
Mies (myös nainen, vatun misogynistit) on yksilö, jolla on oma henkilö- ja kehityshistoriansa sieluna mukaan lukien omat eetiset ja moraaliset käsitykset. Ihminen on muutakin kuin biologiansa, tosin se voi olla liian vaikeaa sinulle ymmärtää.
Täällä yksi välttelevä & parisuhdeorientoitunut. Aiemmat suhteet olleet ristiriitaisesti kiintyviin ja se on ollut varsin myrskyisää. Nyt olen suhteessa toiseen välttelevään ja se on kuin katsoisi peiliin. Keskustelemme paljon ja se auttaa.
Nuorempana en missään nimessä pystynyt sanomaan "rakastan sinua" tai "näytätpä hyvältä" jos minulle tuli tunne että sitä odotetaan/ edellytetään minulta. Menin aivan lukkoon (tämä liittyy lapsuudenperheeseen, minulla oli hyvin epätasapainoinen äiti joka vaati suorastaan palvomista).
Ikä on tuonut pehmeyttä. Nykyään pystyn ikäänkuin kääntämään kameran toisinpäin, katsomaan asioita toisen näkökulmasta. Silloin pysty myös sanomaan kauniita asioita muutenkin kuin spontaanisti. Mutta edelleenkään en siedä mitään emotionaalista kiristämistä.
Aina niissä ohjeissa sanotaan, että se toinen osapuoli ei ole liian tunteellinen, tarvitseva tai vaativa. Mutta entä jos onkin? Jos välttelevä on onnistunut menemään yhteen keskimääräistä dramaattisemman kanssa?
Olen onnistunut. Mutta se on vaatinut työtä, avoimmuutta ja ymmärtämistä molemmilta. Molemmilla myös omat kodit, niin saa tilaa. Alkuun ongelma oli se, että emme puhuneet ja toinen muuttui epäileväksi ja mustasukkaiseksi, kun ei ymmärtänyt minun tilantarvettani. Yritin velvollisuudentunnosta lähes asua hänen luonaan, mutta se tuntui siltä kuin esittäisin eri ihmistä kuin olen, ja ahdistuin voimakkaasti. Jouduimme keskustelemaan aiheesta aika paljon, mutta lopulta toinen ymmärsi ja nyt luottaa ja antaa tilaa, mikä tuntuu todella hyvältä. Minun sen sijaan piti käydä läpi se, etten menisi paniikkiin ja alkaisi peruuttaa joka kerta kun suhde syveni. Siihenkin auttoi tajuaminen siitä, ettei toinen odota mitään yhteistä asuntolainaa ja lapsikatrasta, vaan parisuhde voi olla pelkkää yhdessäoloa silloin kun molemmille sopii ja välittämistä. Ongelmani oli etukäteen muodostamani oletukset toisen odotuksista ja käsitys parisuhteesta yleensäkin. En myöskään mene enää paniikkiin, jos tunteet ovat jonain yksittäisenä päivänä vähän laimeammat tai vahvemmat, silloin yritän nähdä suhteen ja tunteet isompana kokonaisuutena, milloin näen koko asian arvon ja tärkeyden.
Vakka kantensa valitsee.
Otin välttelevän miehen.
Menee oikein hyvin.
Ei kissastakaan saa terapialla koiraa.
Terapia vaikeasti psyykkisesti sairaille, tai maksu omasta kukkarosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös välttelevä ja tunnistan samana ongelman itsessäni. Haluan kyllä kumppanin, mutta huomaan etten ole valmis sitoutumaan. Olen itsekäs enkä halua tehdä kompromisseja. Tiedän, ettei välttelevästä kiintymyssuhteesta pääse kaikki eroon ilman terapiaa. Siihen en myöskään halua sitoutua koska en halua asettaa itseäni haavoittuvaan asemaan.
Onnistuin sitoutumaan 7 vuodeksi mutta nyt tuntuu tulleen seinä vastaan. Olen suhteen alussa kyennyt tunneyhteyteen, mutta en osaa pitää sitä yllä enkä saa sitä takaisin.
No tuo nyt ei välttämättä liity mitenkään kiintymyssuhteeseen, vaan rakkaus voi kuolla monista syistä, kuten yhteensopimattomuudesta tai toisen huonosta käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös välttelevä ja tunnistan samana ongelman itsessäni. Haluan kyllä kumppanin, mutta huomaan etten ole valmis sitoutumaan. Olen itsekäs enkä halua tehdä kompromisseja. Tiedän, ettei välttelevästä kiintymyssuhteesta pääse kaikki eroon ilman terapiaa. Siihen en myöskään halua sitoutua koska en halua asettaa itseäni haavoittuvaan asemaan.
Onnistuin sitoutumaan 7 vuodeksi mutta nyt tuntuu tulleen seinä vastaan. Olen suhteen alussa kyennyt tunneyhteyteen, mutta en osaa pitää sitä yllä enkä saa sitä takaisin.
Seliseli. Tuo on kiertoilmaus lauseelle "olen ihastunut toiseen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös välttelevä ja tunnistan samana ongelman itsessäni. Haluan kyllä kumppanin, mutta huomaan etten ole valmis sitoutumaan. Olen itsekäs enkä halua tehdä kompromisseja. Tiedän, ettei välttelevästä kiintymyssuhteesta pääse kaikki eroon ilman terapiaa. Siihen en myöskään halua sitoutua koska en halua asettaa itseäni haavoittuvaan asemaan.
Onnistuin sitoutumaan 7 vuodeksi mutta nyt tuntuu tulleen seinä vastaan. Olen suhteen alussa kyennyt tunneyhteyteen, mutta en osaa pitää sitä yllä enkä saa sitä takaisin.
Seliseli. Tuo on kiertoilmaus lauseelle "olen ihastunut toiseen".
Olin mutta en ole enää.
Vierailija kirjoitti:
Minulla mutta muutin erilleen
Eli et ole suhteessa?
Minulla on molemmat piirteet. Olen tilanteesta tai ajanjaksosta riippuen joko välttelevä tai ahdistunut, eli toisin sanoen ristiriitainen. Kovalla työllä olen kuitenkin onnistunut muuttumaan kohti turvallisempaa kiintymyssuhdetta. Olen valitettavasti huomannut, että yksikään tuntemani välttelevä ei ole toipunut tavoistaan. Kaikki muut ovat kyenneet kehitykseen, mutta ei nämä välttelijät. Olen menettänyt toivoni heidän suhteensa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on molemmat piirteet. Olen tilanteesta tai ajanjaksosta riippuen joko välttelevä tai ahdistunut, eli toisin sanoen ristiriitainen. Kovalla työllä olen kuitenkin onnistunut muuttumaan kohti turvallisempaa kiintymyssuhdetta. Olen valitettavasti huomannut, että yksikään tuntemani välttelevä ei ole toipunut tavoistaan. Kaikki muut ovat kyenneet kehitykseen, mutta ei nämä välttelijät. Olen menettänyt toivoni heidän suhteensa.
Hyvä tietää.
Olen välttelevä joka on epätoivoisesti yrittänyt muuttua. Mutta kai se täytyy uskoa, että en muutu kun ikäkin on kohta 45.
Kiintymyssuhde koskettaa äitiä ja lasta. Ei kahta aikuista, varsinkaan miestä. Mies joka kiintyy yhteen naiseen on biologialtaan häiriintynyt tai epäkypsä
Parisuhdeongelmaahan tämä ei toki ratkaise. Mutta ainakin saa helpotuksen kun ei yritä enää etsiä mansikoita kuusesta