Lue keskustelun säännöt.
"Kyllä tuo taapero pitää hoitoon kohta laittaa"
10.08.2011 |
Näin olen kuullut jo useampaan kertaan, ystävältä mutta ennen kaikkea sukulaisilta. Taapero on 1,5v ja kovin ujo ja hitaasti lämpiävä vieraiden seurassa, tosi kiinni minussa. Yh olen ja lapsen kanssa kotona, enkä ihan lähiaikoina ajatellut takaisin töihin vielä lähteä, ehkä vuoden päästä.
Ensimmäinen kommentti tuli ystävältäni, viiden lapsen äiti, että lapsi on niin ujo piimä että päivähoitopaikka tekisi hyvää. WTF?!
Seuraavaksi kommentteja alkoi sadella suvulta, on niin ujo, ei uskalla tulla syliin, pitäisi saada leikkikavereita. Pitäisi laittaa lapsi päivähoitoon että hänestä tulisi rohkeampi.
Miksi 1,5v:n pitäisi olla vielä kovin rohkea, en ymmärrä. En todellakaan ole laittamassa, kerhot alkavat taas muutaman viikon kuluttua, niihin mennään kyllä. Ollaanhan me muuten hyvin paljon kaksistaan, kun ei juurikaan tuttuja ole lähellä, mutta mun mielestä on ihan hyvä niinkin.
Muilla samantapaisia kokemuksia?
Kommentit (10)
elatuksesta, yh ja kotona, aika vaatimatonta elämää elätte varmaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja olet oikeassa lapsesi suhteen. Ei 1,5vuotiaan tarvitse olla rohkea, hän on sellainen kuin on. Meidän kaksivuotiaamme oli myös hyvin ujo vielä hetki sitten, nyt alkaneen uhman myötä on rohkaistunut ja jopa ruvennut haluamaan muiden syliin kuin omien vanhempien.
Älä välitä muiden painostuksesta. Tottakai useimmissa tapauksissa lapset ovat reippaampia kun ovat koko ajan vuorovaikutuksessa muihin lapsiin(joko sisaruksia tai sitten päivähoidossa). Silti kaikki lapset saavat kasvaa omaan tahtiinsa, ja äitinä itse päätät hoidatko lapsesi kotona vai et. Käykää päiväkerhoissa ja puistossa, niin että lapsesi saa ihmetellä muita.
elatuksesta, yh ja kotona, aika vaatimatonta elämää elätte varmaan
Olin minäkin yh ja ja kotona lapsen kanssa. Eipä mihinkään etelään lähdetty, mutta kaikki perusjutut sai ostettua ja vähän jopa säästöönkin =)
Ap, minullekin hoettiin tuota samaa tuolloin. Alle kolmivuotiasta ei tosiaankaan hoitoon. Sen ikäinen saa tarpeeksi virikkeitä kotoa ja sosiaaliasia tilanteita juurikin kerhossa ja vaikkapa leikkipuistossa. Meillä lapsi meni srk:n kerhoon kolmevuotiaana (oli kaksi kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan) ja nyt viisivuotiaana on kerhossa edelleen, tosi kolme tuntia kerrallaan.
mäkin toimisin niinkuin sinä. Varmasti on lopputuloksena paljon rohkeampi lapsi, kun saa rauhassa tutustua ihmisiin ja tilanteisiin yhdessä äidin kanssa. Se, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi on tärkeää. Tätä ei tue hoitoon tuppaaminen ja "yksin selvieytyminen", päin vastoin.
päiväkotiin kun oli vuoden... sinne vaan sosiaalistumaan! :D Olen edelleen lapsen kanssa kotona ja poika on jo 6v. Harrastaa paljon ja käydään kerhoissa, nyt aloittaa eskarin.
Lapsi oli 1.5v ujo ja sen jälkenkin. Nyt on reipas, huumorintajuinen ja hauska lapsi. Hyvin on sosiaalistunut, on paljon ystäviä.
Tuntuu että ne joiden omatunto kolkuttelee ovat heti ensimmäisenä toimittamassa toisten lapsia hoitoon, vieköön omansa vaan, minua se ei hetkauta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1,5 vuotiaan ei tarvitsekaan olla vielä rohkea, menevä tai mitään muutakaan. Jokainen lapsi on luonteeltaan erilainen, ja ujotkin joskus siitä rohkaistuu. Oikein aralle ja rauhalliselle lapselle kovin pienenä hoitoon joutuminen, varsinkin isoon päiväkotiryhmään, voi olla hyvinkin rankka kokemus.
Kerho, puistot ja oma perhe riittää oikein hyvin pienenlle lapselle kontakteiksi.
Itse olen sitä mieltä, että alle 3- vuotiaalle paras paikka on kotona, mutta jos hoitoon joutuu, niin sitten pieni ryhmä, esim. Pph
Hän rohkaistuu vähitellen, omaan tahtiinsa. Meillä oli ihan samanlaista tuossa iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi 1,5v:n pitäisi olla vielä kovin rohkea, en ymmärrä.
Muilla samantapaisia kokemuksia?
Hänen ei tarvitse olla rohkea 1,5 vuotiaana eikä 15-vuotiaana eikä 35-vuotiaana. Jos luonne on ujo, se on ujo ja isossa ryhmässä pikemminkin oppii selviytymisstrategioita kuin että luonne muuttuu. Eli ne ehtii oppia myöhemminkin. Varsinkin jos on kiusaamista ja villi länsi meininki ryhmässä, eikä siihen puututa,ujon persoonallisuuteen alkavat vaikuttaa ne strategiat, alkaa tulla araksi ja pelokkaaksi uusia ihmisiä kohtaan. Myöhemmin ehtii, pakkohan se on (koulu), isot ryhmät kestää kun on pakko vaikka stressaahan se. Aikuisena on taas mahdollisuus valita ammatteja ja työpaikkoja missä ei tarvitse jaksaa niin isoja ihmispaljouksia. On kokemusta tällaisista lapsista sekä itsestäni. Sinä äitinä tiedät ja kun sinulla on vastuu lapsesta = myös sinulla on valta lapsesta. Ei voi olla valtaa ilman vastuuta, jos sukulaiset ottavat liikaa valtaa, kysypä joskus huvikseen, kenellä on vastuu tästä lapsesta. KOkemusta tästäkin :)
Lapsi on ujo. Piste. Ei siihen mikään hoitoon lykkääminen auta. Enkä laitakaan hoitoon vielä vähään aikaan. Piste. Ihan oikein, minun asianihan se on millaiseen järjestelyyn päädyn koskien lastani.
Ihmetyttää vain ehdottelijoiden asenne. Ja sen takaa kuultava asenne minua ja päätöksiäni kohtaan. En ole kellekään valittanut rahojen vähyyttä, yksinäisyyttä tai sitä että lapsi imee kaikki voimani, mitä ei kyllä tee...mutta kuitenkin. Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä? Eikö.
Kiitokset kaikille mielipiteistänne. Ap.
(Harvinaisen yksimielinen keskustelu av:lla... :D )
ja pidä pääsi. koska alle 3v ei tosiaankaan saa mitään sellaista päivähoidosta, mitä ei saisi kotoaan tai esim. kerhoista, joissa käy äidin kanssa.
Kauheaa, kun laitetaan lapsia hoitoon virikkeiden vuoksi. Varsinkin pieniä. Huh!