Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko Down- vauvalla AINA selvät ulkoiset kasvonpiirteet?

Vierailija
19.08.2011 |

Eli vauvani on 2,5kk ikäinen ja ulkoisia piirteitä ei ole. Pää kasvaa hitaasti, mutta pään ultrassa kaikki ok. Poika on ihan pienestä saakka työntänyt kieltä jatkuvasti ulos. Eli onko mahdollista, että pojalla on downin syndrooma vaikka ulkoisia kasvonpiirteitä ei ole?

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käsittääkseni down-lapsella on aina myös selkeät ulkoiset piirteet, jotka viittaavat downiin.



Monet lapset työntävät kieltään ulos.

Vierailija
2/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Down-lasten ulkoisia piirteitä, varsinkin silmiä!



-3-

Vierailija
4/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

rauhoitu!

Vierailija
5/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulin aikoinaan raskaaksi viiden vuoden yrittämisen jälkeen kun olin juuri täyttänyt 40 vuotta, itse asiassa kävi niin uskomaton sattuma että puhelimessa mieheni tyttären (ed. liitosta) kanssa kerrottiin molemmat toisillemme raskaudesta, molemmille eka, ikäeroa 19 vuotta. Se oli ihanin uutinen mulle tässä elämässä mutta kesti aika vähän aikaa koska just toi down-riski on varmaan tuhatkertanen siinä iässä (siis 40) verrattuna vaikka 30. Keskeytin raskauden ja itkin monta viikkoa, mutta kai se parempi oli. Mieskin sano ettei olis jäänyt mitään down-lasta kasvattamaan päiväksikään että yksin olisin jäänyt. Joskus käy näin. Itkettää se edelleen. Onneks mies on tossa edelleen ja sitten tytärpuoleni lapsi jonka kanssa saan olla.

Vierailija
6/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulin aikoinaan raskaaksi viiden vuoden yrittämisen jälkeen kun olin juuri täyttänyt 40 vuotta, itse asiassa kävi niin uskomaton sattuma että puhelimessa mieheni tyttären (ed. liitosta) kanssa kerrottiin molemmat toisillemme raskaudesta, molemmille eka, ikäeroa 19 vuotta. Se oli ihanin uutinen mulle tässä elämässä mutta kesti aika vähän aikaa koska just toi down-riski on varmaan tuhatkertanen siinä iässä (siis 40) verrattuna vaikka 30. Keskeytin raskauden ja itkin monta viikkoa, mutta kai se parempi oli. Mieskin sano ettei olis jäänyt mitään down-lasta kasvattamaan päiväksikään että yksin olisin jäänyt. Joskus käy näin. Itkettää se edelleen. Onneks mies on tossa edelleen ja sitten tytärpuoleni lapsi jonka kanssa saan olla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kielen ulos työntäminen on ensimmäinen merkki Downista. Ei kukaan normaali vauva kieltä työntele ulos! Mun lapseni ei ole tehnyt sitä ikinä ja ikää sillä on 7v. Nyt alkanut kyllä lällättämään ja kieltä näyttämään, mutta se on normaalia tuon ikäiseltä ei 2,5 kuukautiselta!

Vierailija
8/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja tuhatkertainen riski?



Hahahahaha.....



t. 42v 11 kk-lapsen äiti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

työntelevät kieltään usein ulos kun ilmeilevät, vähän kuin maiskuttelisivat.

Vierailija
10/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kielen ulos työntäminen on ensimmäinen merkki Downista. Ei kukaan normaali vauva kieltä työntele ulos! Mun lapseni ei ole tehnyt sitä ikinä ja ikää sillä on 7v. Nyt alkanut kyllä lällättämään ja kieltä näyttämään, mutta se on normaalia tuon ikäiseltä ei 2,5 kuukautiselta!

Kyllä näistä on kaikki kieltään lipsutellut vauvana ja niin on moni muukin tuttu vauva.

Sitä paitsi lällättely ei tosiaankaan ole normaalia enää 7 vuotiaana, ehkä 3-4 vuotiaalle kuuluvaa käytöstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Sitä paitsi lällättely ei tosiaankaan ole normaalia enää 7 vuotiaana, ehkä 3-4 vuotiaalle kuuluvaa käytöstä.

Itsekin olen 4:n äiti ja tiedän että vauvat on erilaisia ilman että niille pitää antaa diagnoosi.

Vierailija
12/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulin aikoinaan raskaaksi viiden vuoden yrittämisen jälkeen kun olin juuri täyttänyt 40 vuotta, itse asiassa kävi niin uskomaton sattuma että puhelimessa mieheni tyttären (ed. liitosta) kanssa kerrottiin molemmat toisillemme raskaudesta, molemmille eka, ikäeroa 19 vuotta. Se oli ihanin uutinen mulle tässä elämässä mutta kesti aika vähän aikaa koska just toi down-riski on varmaan tuhatkertanen siinä iässä (siis 40) verrattuna vaikka 30. Keskeytin raskauden ja itkin monta viikkoa, mutta kai se parempi oli. Mieskin sano ettei olis jäänyt mitään down-lasta kasvattamaan päiväksikään että yksin olisin jäänyt. Joskus käy näin. Itkettää se edelleen. Onneks mies on tossa edelleen ja sitten tytärpuoleni lapsi jonka kanssa saan olla.

Nyt en kyllä tiedä, mikä tässä on hirveintä:

-se, että teit abortin TIETÄMÄTTÄ yhtään mitään sikiön tilanteesta,

-se, että halusit lapsen tuollaisen ihmisperseen kanssa, vai

-se, että olet edelleen sen ihmisperseen kanssa etkä esim tehnyt lasta jonkun kunnon miehen kanssa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
19.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Höpöjä, ihan normaalia

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi kuusi