Olen nyt vanhemmiten tullut siihen tulokseen että 20-vuotiaat ei välttämättä ole vielä kypsiä vanhemmiksi. Omat vanhempani olivat senikäisiä
He olivat monella tapaa hyvin lapsellisia vielä, kypsymättömiä. Muistan esimerkiksi tapauksen kun he alkoivat pilkata ja nauraa päiväkotikaverini nimeä. Heistä oli myös hauska säikytellä meitä lapsia pelottelemalla, kertomalla kummitusjuttuja muka oikeina tapahtumina. Tapaturmia minulle ja veljelleni sattui jatkuvasti, kun eivät jotenkin osanneet hahmottaa millaista vahtimista pienet lapset tarvitsevat.
Kommentit (7)
Mun vanhemmat oli 20 ja 23 kun synnyin ja ihme että selvisin lapsuudesta hengissä. Sanotaan että lapset on hyvä tehdä nuorena, mutta kyllä järjen pitää antaa kehittyä ennen sitä.
Mikään ei kelpaa, joten turha sitten ulista matalasta syntyvyydestä.
Mun äiti oli 19v kun mä synnyin eikä mulla kyllä tuollaisia kokemuksia ole. Sun vanhemmat ovat varmasti edelleen melkoisia ääliöitä.
Minun äiti oli 19v ja isä 23v kun minut saivat. Tämä on loppujen lopuksi aika pieni ikäero, ties vaikka elävät pidempään kuin minä.
Samaa mieltä. 30-vuotta ehdoton raja milloin alkaa järki kasvaa jos on kasvaakseen.
Samoin vanhempien eroamiset vähenisi pienten lasten ruuhkavuosina kun siellä ei henkisesti lapset ole huolehtimassa omista lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat oli 20 ja 23 kun synnyin ja ihme että selvisin lapsuudesta hengissä. Sanotaan että lapset on hyvä tehdä nuorena, mutta kyllä järjen pitää antaa kehittyä ennen sitä.
Ihan hyvä sekin jos olisi vähän rahaakin jo kerättynä. Kaikesta oli puutetta ihan kaikesta. Äitini jäi suoraan ammattikoulusta äitiyslomalle.
Eipä tuo ole mikään ikäkysymys. Kyllä niitä sairaita on ihan joka ikäluokassa.