TUOSTA TESTISTÄ: PSYKOLOGIA tms paikalla???
tuolla Tieteen Kuvalehden testin tuloksien yhteenvetosivulla sanotaan näin:
"Tieteen Kuvalehden älykkyystestin osiot jaetaan kahteen pääluokkaan, kielelliseen osaan ja suoritusosaan. Kieliosa mittaa kielellisten ulottuvuuksien ymmärtämistä ja työmuistia, kun taas suoritusosa pyrkii mittamaan käsittelynopeutta ja kykyä tehdä havaintoja. Suuri ero kielellisen osan ja suoritusosan tuloksen välillä on psykologisesti merkittävä."
mitä tarkoittaa tuo että suuri ero on psykologisesti merkittävä??? Siis käytännössä??? Minulla nimittäin tuli suuri ero (kielellinen osa 136,6 ja suoritusosiot 109,8). Asia ei ollut sinänsä yllätys, minua on testattu aiemminkin (ihan virallisissa testeissä, aidoissa tilanteissa). Kielellinen kykyni on reilusti keskiverron yläpuolella.
Mietityttää vain, sillä pohdin opiskeluja. Minulla on ollut aiemmissa tehtävissäni isojakin vaikeuksia esim juuri numeroihin liittyvien asioiden kanssa. Ne kuluttavat, sillä en vaan tajua ja hahmota. Tai tajuan ja hahmotan tosi hitaasti, ja asiat tuntuvat tosi raskailta sen vuoksi. En siis suoriudu mielestäni muiden veroisesti.
Kiitos jos joku osaisi sanoa jotakin rakentavaa....:)
Kommentit (11)
jos se on yhtään vakavasti otettava testi ja normitettu tavanomaiseen tapaan niin että keskiarvo on sadan luokkaa niin 109,8 ei ole mikään erityisen huono. Nettitesteissä voi tulla vähän parempia tuloksia kuin normaaleissa.
Jos olet saanut satasen päälle olevia tuloksia suoritusosioistakin niin pärjäät ihan keskiverrosti ja keskimääräistä paremminkin myös niissä, et siis mitenkään voi olla paljon huonompi kuin muut. Mutta itse tietysti huomaat sen, että tietyt asiat ovat erityisiä vahvuuksiasi ja että kielelliset tehtävät sujuvat helpommin, ja tämän asian huomioiminen ammatinvalinnassa on ihan järkevää. Mukavintahan on yleensä tehdä jotain sellaista mikä tuntuu palkitsevalta.
Numeroiden kanssa tuntuvat vaikeudet ovat joskus vähän opittua avuttomuutta tai alisuoriutumista. Ihmiselle on paukutettu päähän että hänellä ei ole matikkapäätä, tai hän on itse jostain epäonnistumisesta niin päätellyt, ja sitten hermoilu, stressaus ja matemaattisten tehtävien opiskelun välttely viimeiseen asti vie nekin mahdollisuudet, joita kykyjen perusteella olisi. On tietysti mahdollista, että on jotain spesifistä numeraalista tai hahmotukseen liittyvää oppimisvaikeuttakin, mutta en olisi sitä heti diagnosoimassa jos testitulokset ovat keskitasoa tai päälle keskitason kautta linjan. Ennemminkin niin että kielellliset kyvyt ovat selkeästi päälle keskitason ja muuten normaalipuitteissa. Toki testeissä joissa on useita osioita voi saada keskiarvoksi päälle sata vaikka siellä olisikin joku osatesti jossa dippaa selvästi heikon puolelle, mutta sitä ei pysty sanomaan näkemättä profiilia.
suuntaansa jos ei huijaa. Minä en huijannut :) No kuinka luotettavaa tuo tulos nyt sitten on, sitähän ei mistään saa tietää...
Nuo vastaukset oli jaoteltu niin, että siellä on "heikkous", "kokonaistuloksesi mukainen" ja "vahvuus". Minulla symbolien muistamiskyky (Mitattavat ominaisuudet: yhytkestoinen muisti, jaksotuskyky, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, keskittymiskyky) oli heikkous..... Toisaalta taas matemaattinen ajattelukyky ja abstrakti päättelykyky olivat kokonaistuloksen mukaisia.
Olen varmaankin varhaisdementikko. Ehkä se kontrasti vaan käytännön työssä tuntuu niin suurelta, vaikka ei sitten olisikaan ihan auttamattoman huono. Kysymys ei kuitenkaan mielestäni ole pelkästään omasta tuntemuksestani, vaan olen saanut huomattelua tavastani tehdä asioita hitaasti. Näpyttelemäni numerot on pakko varmistaa sata kertaa, lukuihin keskittyminen on vaikeata jne. Olen aiemmin tehnyt toimistotöitä, ja työkkärin persoonallisuustesteissä ne todettiin minulle sopimattomiksi. Rutiini kuulemma stressaa minua normaali-ihmistä enemmän, vaikka yleensä kai rutiinit tuovat turvallisuuden tuntua.
monessa asiassa vaikka muuten kykyrakenne riittäisikin oikein hyvin suoriutumaan tehtävistä. Vrt. ADD- lasten ja aikuisten ongelmat keskittymisessä ja tylsissä rutiinijutuissa; sitten keskittymiskyky voi kuitenkin olla vallan mainio kun asia oikeasti kiinnostaa.
Jos toimistotyöt ei tunnu sun jutulta (vai oliko se vain työkkärin ihmisen mielipide, ei sun oma?), niin miksikäs niitä olisi pakko tehdä, etsi jotain muuta mikä tuntuu mielekkäältä. Jossain määrin tietyt rutiinit pakollisissa asioissa voi kyllä helpottaa keskittymisvaikeuksista kärsivän ihmisen elämää.
Koetko arjessa että muistissa olisi jotain ongelmaa kun sanoit että olet varhaisdementikko? Miten nukut? Onko stressiä, masennusoireita? Kilpirauhasen vajaatoimintaan sopivaa? Muisti on aika herkkä siinä mielessäkin, että jos jokin asia on alunperin häirinnyt keskittymistä asiaan niin sitä on vaikea jälkeenpäin muistaakin.
ja lääkitys on kohdallaan. Masennusta on taustalla myös. Stressaannun hyvin helposti pienistä jutuista, jos tuntuu etten saa ihan kaikessa rauhassa tehdä asioita. Tekeminen pitäisi tapahtua ihan omaan tahtiin, paljon taukoja. Sellaista työtä jossa näin voisi toimia ei taida olla olemassakaan..:(
Olen oikeasti miettinyt että voisiko minulla olla joku häiriö taustalla, juuri noissa keskittymiskyvyn ja hahmotuksen ongelmissa. Toisaalta tiedän kyllä, että ne ovat normaaleja masennuksesta kärsivällä henkilöllä.
Työkkärin testien mukaan en sovi rutiinitehtäviin, sillä rasitun niistä uupumukseen saakka. Jotenkin en pysty käsittelemään samana toistuvia asioita ilman että herpaannun täysin, kuormitun ja stressaan tms? Eli stressi tuleekin kai siitä, että keskittymiskyky on heikko. Ja koska luvut yms ovat minulle vaikeita hahmottaa, yritän keskittyä kovemmin mutta epäonnistun.
Kiitos muuten sinulle joka jaksat vastailla :)
134 kieleliset 115 suoritusosasto. Mulla on ollut myös masennusta. Ja ISOJA ongelmia työelämässä pärjäämisessä. Sama olematon stressinsietokyky. Eli kiinnostaa minuakin. Lisäksi olis kiva tietää miten sulla ap oireili kilpirauhasen vajaatoiminta?!
Jos on taipumusta stressaamiseen niin siihen kuluu energiaa jonka voisi käyttää työhön keskittymiseenkin, ja sitten jos masennustaipumusta tai perfektionismia niin pienetkin epäonnistumiset voivat saada suhteettoman suuren merkityksen ja stressaaminen vaan lisääntyy ja työstä voi pikkuhiljaa tulla rassaavaa.
Oletko joskus tehnyt jotain sellaista työtä missä pääset hyödyntämään vahvuuksiasi, kielellisen puolen osaamista jne. ja tunnet onnistuvasi? Vaihtelevia työnkuvia on kyllä, sellaisiakin missä pystyy säätelemään omaa työtahtiaan, vaikka aina niitä ei ole ihan helppo löytää. Koulutuksestakin tietysti riippuu.
kognitiivisisissa suorituskykytesteissä alaspäin sellaisia testejä, joissa on kyse keskittymisestä, nopeasta suoriutumisesta, muistista. Kielelliset taidot ja päättelyyn liittyvät säilyvät paremmin. Tässä ei siis välttämättä ole kyse mistään kehityksellisestä ongelmasta ja nämä voivat korjautuakin masennuksen korjautumisen myötä, mutta jos se on pitkittynyt tilanne niin jotain hankaluuksia voi jäädä pysyväksikin. Jos masennuksen hoito ei ole vielä kunnossa niin suosittelen hankkimaan siihen jotain apua.
masennusta hoidetaan jo kolmatta vuotta, edelleenkään tilanne ei ole kohentunut toivotulla tavalla.
Kilppari oireili minulla todella voimakkaalla väsymyksellä, saatoin 10 tunnin yöunen jälkeen olla tunnin kaksi hereillä ja sitten väsytti niin paljon että tuntui taju lähtevän. Ja oli sitten taas nukuttava. Voimakasta palelua (sisällä lämmintä 22 astetta, minulla villasukat, housut, paita, villatakki, huppari, kaksi peittoa päällekkäin...), oksentelua, rytmihäiriöitä, hiustenlähtöä. Ei kuitenkaan lihomista, päinvastoin. Aineenvaihdunta minulla oli hyvinkin nopeaa. Ja näillä oireilla tsh korkeimmillaan mittauksessa 11, eli en voi edes kuvitella miten kamala olo olisi voinut olla korkeammalla arvolla...
Jos masennus on siis pitkittynyt, se voi aiheuttaa pysyviä kognitiivisia ongelmia, niinkö? Olen aina stressannut, myös vaikeuksia kokonaisuuksien hallinnassa on ollut mielestäni kauan. Ainakin aikuisiällä. Siis juuri sellaista, että sotkun edessä en tiedä mistä aloitan, näperrän jotain yhtä pikkujuttua hetken, siirryn seuraavaan, siirryn vielä seuraavaan, mitään ei tapahdu, ahdistun. Järjestelen tavaroita ja papereita kasoihin, ja menetän hallinnan välittömästi kun en pysty toimimaan kasojen keskellä.
Silloin kun keskittyminen ja ongelmanratkaisu häiriintyy siitä, että tuntee olevansa hallitsemattoman kaaoksen edessä, tavoitteena olisi keksiä jotain keinoja, jotka auttaa pilkkomaan kaaoksen pienempiin, hallittavampiin osiin. Sä yrität varmaan tehdä juuri sitä lajittelemalla tavaroita kasoihin, mutta ilmeisesti tarvittaisiin kuitenkin enemmän systemaattisuutta siihen, että asiat päätyisivät järkeville paikoille. Ettei asioita lykkäämällä pääse kertymään sitä 30 sentin korkuista paperipinoa ja metrin korkuista roinakasaa joka täytyy lajitella vailla johtoajatusta ja logiikkaa vaan asiat hoituisivat sillä hetkellä kun ne tulevat ajankohtaisiksi, koska mitä enemmän sitä järjesteltävää on, sitä ylivoimaisemmalta se aina tuntuu. Mut jos pystyis tekemään asian kerrallaan silloin kun se on ajankohtaista ja olisi aina tiedossa mihin mikäkin kuuluu (koska se on tullut rutiiniksi) niin se helpottais. Matin talvivaatteet tähän, Liisan tuohon, Matin kesävaatteet tuonne, Liisan pieneksi jääneet kirpparipinoon. Kelan kaavakkeet tuohon mappiin, vakuutuspaperit tuonne, remonttiin liittyvät tähän kansioon, kuitit tähän kuoreen. Tänään hoidettavat asiat tähän pinoon, huomiseksi tarvittavat tuohon, ensi viikon tehtävien lista kalenteriin kännykkämuistutuksen kera.
asiaan illemmalla, jos haluat vielä jatkaa juttua.
t. 3, 9, 11 ja joku muukin numero vielä.
arvelen sen tässä yhteydessä tarkoittavan sitä, että kun kielellisen ja suorituspuolen välillä on suuri ero, on sinulla jommassa kummassa joko erityislahjakkuutta tai sitten erityisvaikeutta. Ilmeisesti sun tuo 109,8 (en ole tutustunut ko. testiin, antaako se tuloksen äo-pisteinä vai ovatko nämä jotain muita pisteitä?) on kuitenkin ns. normaali tulos, ja kielelliset taidot ovat sitten keskivertoa paremmat. Tällöin voidaan ajatella, että olet kielellisesti lahjakas. Verrattuna kielellisiin taitoihisi ovat nuo suorituspuolen taidot sinulla siis heikommat suhteessa omaan tasoosi. Oppimisvaikeudesta ei puhuta, jos taidot kuitenkin vastaavat keskitasoa. Arjessa kokemuksesi on se,että hahmottamiseen liittyvät asiat ovat sinulle keskimääräistä vaikeampia. Miten havaitset suuntia, kolmiuloitteisuuksia, karttoja, uusia paikkoja? Onko vaikeutesi numeroiden kanssa siis puhtaasti matemaattinen vai liittyykö siihen laajempaa visuospatiaalisen (l. avaruudellisen) hahmottamisen ongelmaa? Kun olet tämän huomannut, kannattaa se toki ottaa huomioon opintojen suunnittelussa; arkkitehtuuri ei ehkä ole alaasi.
Tässä tälläinen psykologin pikavastaus ko. testiin perehtymättä.