Mitä yksinelävä ihminen tekee pienellä paikkakunnalla?
Muutin äskettäin töiden perässä Pohjanmaalle pienelle paikkakunnalle enkä käsitä, mitä kaltaiseni yksinelävä ihiminen voi täällä tehdä vapaa-ajallaan. Asuin opiskeluajat yliopistokaupungissa ja aina riitti tekemistä, vaikka silloinkaan minulla ei ollut kavereita eikä kumppania. Oli kaikenlaisia tapahtumia, harrastusmahdollisuuksia, teattereita ja museoita, joihin käyttää aikaansa. Täällä Pohjanmaalla en keksi muuta tekemistä vapaa-ajalleni kuin elokuvien katselun ja lukemisen. Onko niin ettei kaltaisellani sosiaalisesti kömpelöllä yksinäisellä ihmisellä ole mitään mahdollisuuksia elää muualla kuin kaupungissa?
Kommentit (45)
Aina voi ruveta ryyppäämään. Menee aikakin mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Aina voi ruveta ryyppäämään. Menee aikakin mukavasti.
Mielialalääkkeet ovat myös yleinen huvitus. Sinne vaan jonon jatkoksi ;)
Siinäpä taas sitä pienen paikkakunnan ihanuutta. Ei jatkoon.
No luontoharrastusmahdollisuudet avautuvat varmaankin heti kotiladon ovelta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voi ruveta ryyppäämään. Menee aikakin mukavasti.
Mielialalääkkeet ovat myös yleinen huvitus. Sinne vaan jonon jatkoksi ;)
Tätä olen todella alkanut pohtimaan. Olen asunut täällä vasta kaksi kuukautta ja alkaa elämänilo olla tiessään. Keskittymiskykykin on nollaantunut. Tarvitsen yhden elokuvan katsomiseen 2-3 päivää ja kirjoja luen korkeintaan muutaman sivun kerrallaan. Ennen luin yhden paksun kirjan aina viikossa.
Mitä tekemistä sinulla sitten yliopistokaupungissa oli ja saman tekeminenkö ei ole mahdollista pienellä paikkakunnalla? Harrastatko sinä mitään?
Minä ainakin teen samaa kuin kaupungissa asuessanikin. Ulkoilen (huomattavasti helpompaa ja rentouttavampaa pikkupaikkakunnalla) ja touhuilen omassa pihassa ja kotosalla.
Itselläni on kokemusasiantuntemusta menneisyydessäni, joten omasta puolestani: ei mitään. Kylänraitti ja... niin, kylänraitti. Todennäköisesti sielläkin on yksi pubi, mikä on samalla kylän tietotoimisto. Kylänraitilla. En valitettavasti keksi mitään arkeasi rakentavaa.
Lenkkeile, opettele nypläämään, opiskele japania netissä, opettele maalaamaan, rupea tukihenkilöksi vanhukselle, tee pieni kasvimaa, lähde hiihtämään talvella, leivo omenapiirakka ja kutsu naapuri kahville (kyllä sosiaalisuuttakin voi opetella). Tai jotain muuta, mitä nyt sitten haluatkaan tehdä.
Osta vanha maatila ja rupea remontoimaan sitä niin ei käy aika pitkäksi :D
Voi mennä vaikka junaan, jos on mies.
Vierailija kirjoitti:
No luontoharrastusmahdollisuudet avautuvat varmaankin heti kotiladon ovelta?
Täällä ollaan niin metsästyshenkisiä, etten edes uskaltaisi metsään yksinäni. Ja ei luonto ihan noin lähellä edes ole. Näkemäni mukaan joka paikassa on peltoa. Autoa minulla ei ole.
Näpelöitse nännöttimii, mut älä koske kusottimeen niin ei ala sormet haisemaan.
MIKÄ H E L V E T I N YKSINELÄVÄ????? MENKÄÄ TAKAISIN KOULUUN, ÄÄLIÖT!!!
Väärin valittu asuinseutu. Olisit Itä-Suomeen niin löytyisi kavereita vaikka mihin harrastamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin teen samaa kuin kaupungissa asuessanikin. Ulkoilen (huomattavasti helpompaa ja rentouttavampaa pikkupaikkakunnalla) ja touhuilen omassa pihassa ja kotosalla.
Sama. Muuttaessani pienelle paikkakunnalle isosta kaupungista ostin sen verran ison talon, 150 neliötä, että on tilaa monenlaiseen harrastukseen. Kangaspuut yhdessä huoneessa, alakerrassa on nk. ateljee, jossa maalaan ja teen puutöitä. Ulkoilen paljon ja on puutarhahommia ja kasvimaatakin. Ei tuu aika pitkäksi yhtään. Illalla tutkin historiallisia teoksia tai netistä tietoa, toisinaan luen hyviä dekkareita. Televisiosta katselen pari kertaa viikossa uutiset jotka ovat nykyään aivan yhtä ja samaa, sotauutisia ja pölkkypäiden tapaamisia ja lässytyksiä. Eipä kiinnosta. Tekemistä on kyllä ihan valtavasti ja ideoita, ehtis vaan kaikkea tehdä mitä meinaa.
Joo samoista syistä paluumuuttanut Helsinkiin, oli hyvä päätös.
Up