Vihani leimahtaa kun näen koulukiusaajia ja heidän vanhempiaan
Onko muita, jotka eivät oman koulukiusaamisen uhriksi joutumisen takia pysty näkemään näitä ihmisiä millään tavalla inhimillisen, ymmärtävän, hyväksyvän tai rakkaudellinen linssin läpi? Minun pitäisi työni kautta kyetä tähän, mutta en voi.
Kommentit (28)
Narsisti vs. narsisti sota ei lopu koskaan. Mutta kaksi narsistia se vaatii!
En samaistu. Mieluummin olisin tullut vieraan lapsen rääkkäämäksi, kuin oman vanhemman. Silti kasvoin aikuiseksi, joka ymmärtää, että meissä kaikissa on hyvyyttä ja pahuutta.
Vaikeaa se anteeksianto onkin, koska usein näiden kiusaajien vaikutus ei lopu koulun päättymiseen, vaan yksinäisten nuorten aikuisten historiasta löytyy yleensä kiusaamista, mikä on alentanut heidän itsetuntoaan. Vanhemmat seuraavat voimattomina aikuisen lapsensa syrjäytymistä nuorten aikuisten sosiaalisesta elämästä, esim. parisuhdetta ei tule.
Eräs koulukiusattu oppilaani sanoi aikuisena, että hänestä olisi voinut tulla kouluampuja ilman monia harrastuksia teini-iässä, joissa hän sai olla samanikäisten kanssa ilman halveksuntaa ja sai heiltä normaalia feedbackia. Minä-kuva ei aivan päässyt vinoutumaan.
Olen siis yläkoulun äidinkielen ope, joka on yrittänyt taistella koulukiusaamista vastaan koko uransa ajan. Minusta ryhmien sosiaalistaminen on koulussa eniten äikän opettajien vastuulla, hän opettaa kommunikaatiotaitoja, on niiden spesialisti enemmän kuin vaikka fyssan ope.
Kunpa äidinkielen opettajat keskittyisivät enemmän nuorten sosiaalisen kanssakäymisen ohjaamiseen kuten tuntikeskusteluihin, luovan ilmaisun harjoituksiin ja yhteisiin projekteihin, jotka hitsaavat porukkaa yhteen. Itse huomasin näillä selvän vaikutuksen ryhmieni ilmapiiriin, esim. ilmaisurohkeuteen ja yhdessä viihtymiseen.
Esikoispoikaani kiusattiin fyysisesti alakoulussa, (tapahtui 90-luvun lopulla). Kun se lopulta huomattiin ja kiellettiin, kiusaaja eristi hänet vaikuttamalla muihin, niin että poikani ei päässyt edes pallopeliin välkällä, kukaan luokasta ei tullut hänen synttäreilleen jne. Yhden pojan kanssa hän leikki vapaa-ajalla salaa kiusaajapojalta.
Kun menin yläkoululle keskustelemaan nuoremman poikani kiusaamisesta, (hänen päälleen oli syljetty ja tukkansa uhattu polttaa, tapahtui 2010-luvulla), eräs ysiluokkalainen tyttö, ehkä oppilaskunnasta, tuli luokseni käytävällä ja sanoi jotenkin anteeksipyytävästi tai selittävästi, että he ovat kyllä yrittäneet puuttua siihen kiusaamiseen. Olin niin satutettu ja vihainen, että en älynnyt olla ystävällinen tälle auttaja-tytölle, vaan sanoin vain vihaisesti: "Millainen koulu tämä oikein on?!" Kadun tätä äänensävyä tänäkin päivänä, tyttöhän oli ollut poikani puolella!
Lapseni siis kävivät eri koulua kuin missä olin opettajana.
Tästä tuli pitkä vuodatus vailla vastausta sinulle, ap. Oletko puhunut vanhempiesi kanssa nyt aikuisella iällä kiusaamisesta? Minusta niin aikuistuneet kiusatut kuin heidän vanhempansa tarvitsisivat terapiaryhmiä ja vertaistukea.
Voisiko olla, että viha laantuu vasta sitten, kun psyyke on parantunut? Onko täällä anteeksiantaneita, ilmoittautukaa!
Vierailija kirjoitti:
Kiusatut luuserit ansaitsevat tulla kiusatuiksi. Etenkin läskit.
Islamin oppien mukaan näinhän se menee. Ja vääräuskoiset ansaitsevat tulla tapetuiksi.
Luovu vihastasi, koska se kuluttaa vain sinua. Ei ne kiusaajat muutu vihaamalla miksikään muuksi. Terveisin entinen koulukiusattu.
Lähes kaikkia on kiusattu joskus. Mutta joissain kouluissa se kiusaaminen menee hyvin pitkälle. Itse en opena ikinä pystyisi katselemaan sellaista!!! Kyllä opettajalla pitää olla rohkeutta puuttua!!! Sääli jos joku ei halua tai osaa.
2 kohdan testi, ensin nätisti, sitten vähemmän nätisti.
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikkia on kiusattu joskus. Mutta joissain kouluissa se kiusaaminen menee hyvin pitkälle. Itse en opena ikinä pystyisi katselemaan sellaista!!! Kyllä opettajalla pitää olla rohkeutta puuttua!!! Sääli jos joku ei halua tai osaa.
Opettajat eivät monesti osaa lukea luokkaa ja nuorten mikroilmeitä, silmäyksiä, eleitä, puoliääneen sanottuihin ilkeisiin kommentteihin takapenkissä ei haluta puuttua. Kiusaaminen alkaa tuolla lailla ja etenee sitten. Suuri osa kiusaamisesta tapahtuu koulun valvonnan ulkopuolella, varsinkin nykyään.
Itse ihmettelin opettajana sitä, että yläkoulusta ei ilmoitettu, että toinen oppilas oli sylkenyt poikani päälle (13-vuotiaita), vaan sain tietää vasta viikon kuluttua, kun poikani purskahti itkuun ja kertoi asian. Oli hautonut viikon sitä. Nykyään on virkavirhe, jos koulu ei ilmoita väkivaltaa kokeneen oppilaan vanhemmille tapahtuneesta.
Koulujen suhtautuminen kiusaamiseen on usein löperöä tai byrokraattista: pidetään pari palaveria ja "seurataan" tilannetta, täytetään wilmaan kaavake. Ei osata korjata ryhmän sairaalloistunutta ilmapiiriä. Että miten saataisiin se ilmapiiri sellaiseksi, että se yksi huonosti voiva kiusaaja ei voi masinoida koko ryhmää piloille piilosadistisilla toimillaan.
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikkia on kiusattu joskus. Mutta joissain kouluissa se kiusaaminen menee hyvin pitkälle. Itse en opena ikinä pystyisi katselemaan sellaista!!! Kyllä opettajalla pitää olla rohkeutta puuttua!!! Sääli jos joku ei halua tai osaa.
En minä ainakaan jaksa. Kiusaamistapaukset ovat hankalia ja työläitä ja palkkaa niistä tulee 0 euroa lisää. Toki hienoa, että sulla on talkoomielialaa.
t. kollegasi
Meidän koulun typerin kiusaaja kuoli tsunamissa perheensä kanssa, en usko että se oli kummoinenkaan suru kenenkään oppilaan mielestä. Hiljainen hetki koululla oli niin nolo ja teennäinen, kun oppilaat olivat vaan helpottuneita siitä että kiusaaja oli poissa vihdoinkin.
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulun typerin kiusaaja kuoli tsunamissa perheensä kanssa, en usko että se oli kummoinenkaan suru kenenkään oppilaan mielestä. Hiljainen hetki koululla oli niin nolo ja teennäinen, kun oppilaat olivat vaan helpottuneita siitä että kiusaaja oli poissa vihdoinkin.
No tämän kuolleen kiusaajan ura loppui sitten aikaseen. Yleensä työpaikkojen kiusaajat ovat entisiä koulukiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaaja ei ole hyvä ihminen, se on yksinkertainen fakta. Hyvä ihminen ei kiusaa koskaan ketään. Kerran kiusaaja, yleensä aina kiusaaja. En ikinä luota sellaiseen ihmiseen, enkä päästä lähelleni. Suomessa kiusaajia on poikkeuksellisen paljon. Tämä on oikeasti aika häiriintynyt maa ja siihen saa maailmalta perspektiiviä, joten ulkomailla työskentely ja matkailu oikeasti on avartanut siinäkin mielessä.
En usko että asia on noin mustavalkoinen kuten sinä sen näet.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaaja ei ole hyvä ihminen, se on yksinkertainen fakta. Hyvä ihminen ei kiusaa koskaan ketään. Kerran kiusaaja, yleensä aina kiusaaja. En ikinä luota sellaiseen ihmiseen, enkä päästä lähelleni. Suomessa kiusaajia on poikkeuksellisen paljon. Tämä on oikeasti aika häiriintynyt maa ja siihen saa maailmalta perspektiiviä, joten ulkomailla työskentely ja matkailu oikeasti on avartanut siinäkin mielessä.
Vanhemmat sanoo, että ei minun kultamuru.
"En minä ainakaan jaksa. Kiusaamistapaukset ovat hankalia ja työläitä ja palkkaa niistä tulee 0 euroa lisää. Toki hienoa, että sulla on talkoomielialaa.
t. kollegasi"
Oletko harkinnut ammatinvaihtoa? Suosittelen lämpimästi. Opettajan täytyy puuttua kiusaamisiin, vaikka palkastasi vähennettäisiin sata euroa kuukaudessa. Sentään saat pitää työpaikkasi, etkä joudu TE-toimiston listoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusaaja ei ole hyvä ihminen, se on yksinkertainen fakta. Hyvä ihminen ei kiusaa koskaan ketään. Kerran kiusaaja, yleensä aina kiusaaja. En ikinä luota sellaiseen ihmiseen, enkä päästä lähelleni. Suomessa kiusaajia on poikkeuksellisen paljon. Tämä on oikeasti aika häiriintynyt maa ja siihen saa maailmalta perspektiiviä, joten ulkomailla työskentely ja matkailu oikeasti on avartanut siinäkin mielessä.
Vanhemmat sanoo, että ei minun kultamuru.
Varsinkin, kun kiusaaja asuu sijaisperheessä, kun on otettu huostaan omilta vanhemmiltaan lastensuojelun toimesta tai on menettänyt vanhempansa ja sijoitettu sukulaisille. "Eihän meidän Jormalärvikyllikki, sillä on ollut niin vaikeaa että kyllä muiden lasten pitää ymmärtää".
Kiusaajat pitäisi asettaa lastensuojelun asiakkaiksi ja sijoittaa sellaiseen laitokseen, missä heidän käytöksensä pystyttäisiin pitämään kurissa. Koulusta erottaminen ja esimerkiksi laitoskoulu voisi olla heille myös vaihtoehto.
Jos joku alkaa mitään mussuttaa enää niin lanka palaa loppuun helvetin äkkiä. Olisi pitänyt aiemminkin tinttasta yhtä turpaa, mutta nyt se istuukin vankilassa. Näin se menee.
Vierailija kirjoitti:
"En minä ainakaan jaksa. Kiusaamistapaukset ovat hankalia ja työläitä ja palkkaa niistä tulee 0 euroa lisää. Toki hienoa, että sulla on talkoomielialaa.
t. kollegasi"
Oletko harkinnut ammatinvaihtoa? Suosittelen lämpimästi. Opettajan täytyy puuttua kiusaamisiin, vaikka palkastasi vähennettäisiin sata euroa kuukaudessa. Sentään saat pitää työpaikkasi, etkä joudu TE-toimiston listoille.
En ole harkinnut, pidän pääosin työstäni. En kuitenkaan aio vapaaehtoisesti ottaa palkatonta ylityötä. Jos työpanokseni ei tyydytä, aina voi varoittaa ja irtisanoa. Eipä ole sellaista kuulunut, päinvastoin.
Kiusaajat ovat noloja tollukoita.
Kiusaaja ei ole hyvä ihminen, se on yksinkertainen fakta. Hyvä ihminen ei kiusaa koskaan ketään. Kerran kiusaaja, yleensä aina kiusaaja. En ikinä luota sellaiseen ihmiseen, enkä päästä lähelleni. Suomessa kiusaajia on poikkeuksellisen paljon. Tämä on oikeasti aika häiriintynyt maa ja siihen saa maailmalta perspektiiviä, joten ulkomailla työskentely ja matkailu oikeasti on avartanut siinäkin mielessä.