Miksi toiset kokevat asiat negatiivisesti ja toiset positiivisesti

Olen usein miettinyt, miksi ihmiset kokevat saman tilanteen niin eri tavalla. Toiset pysyvät rauhallisina vaikka maailma kaatuisi ympärillä, kun taas jotkut hermostuvat heti esimerkiksi liikenteessä, jos joku ei kiihdytä tarpeeksi nopeasti tai vaihtaa kaistaa vähän yllättäen.

Joillekin liikenne on normaalia elämää, toisille taistelukenttä. Yksi näkee tilanteen vain pienenä viiveenä, toinen kokee sen henkilökohtaisena loukkauksena. Samalla tavalla elämässä muutenkin: joku näkee vastoinkäymisen mahdollisuutena, toinen epäonnistumisena.

Onko kyse temperamentista, elämänkokemuksista vai siitä, miten on oppinut suhtautumaan pettymyksiin? Liikenteessä ne erot korostuvat siellä näkyy ihmisen todellinen reagointitapa, kun ei ole aikaa miettiä, miltä näyttää ulospäin.

Voisiko ihminen oppia olemaan vähemmän reaktiivinen, vaikka sisällä kiehuisikin? Vai onko se vain osa persoonallisuutta, jota ei voi täysin muuttaa?

Miten sinä käyttäydyt liikenteessä pysytkö tyynenä vai kiehahdatko helposti? Ja onko se sama tapa, jolla reagoit myös muissa elämän tilanteissa?