Lue keskustelun säännöt.
Mulla on ihan onneton olo :(
17.09.2008 |
Meidän kani kuoli äsken... Oli vain parikuinen, ehtinyt olla meillä reilu kaksi viikkoa. Ihan järjetöntä, miten näin lyhyessä ajassa (vaikka eläinrakas onkin) ehtii kiintyä lemmikkiin. Mulla on ihan kamala, kamala olo. Käytin yhdeltätoista eläinlääkäripäivystyksessä, kun huomasin ettei kani liiku tms. Pulssi harva ja aivan elottoman oloinen. Kuulemma heikko verisuoni katkennut päässä, perinnöllistä, kun ei kerran ollut itseään telonutkaan. Ei eläinlääkärillä reagoinut yhtään mihinkään, tajuton, kuolemaisillaan, ja piikki pistettiin.
Mulla on niin paha mieli.
Kommentit (6)
surullista kyllä sun kanis kuolema, mutta elämässä on niin paljon suurempiakin murheenaiheita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se tuntuu varmasti susta tosi pahalta, sitä on ikävä ja sulla on surullinen olo.
Yritä ajatella vaik niin, et se on nyt Kanien taivaassa toisten kanien kanssa ja siel sil on tosi kiva olla. Ota uus Kani, se auttaa sun suruun ja pian sä kiinnyt siihen uuteen. Ei sitä voi unohtaa, mut ajattele sillai, et sillä on nyt kiva olla.
Mäkin ajattelin sillai kun mun koira kuoli, se auttaa vaik sitä kuiteski on ikävä.
Voimia Sulle ja älä sure liikaa! t. Mira
Jotenkin vaan tuntuu niin pahalta, että se on joutunut kärsimään, eikä kukaan edes ole huomannut sen kipua ja hätää (mummo lapsenvahtina, minä poissa kotoa). Onneksi ehdin sen kuitenkin eläinlääkäriin viedä, ettei käynyt niin, että kani olisi löytynyt vain kuolleena häkistä, jolloin ei olisi edes tiennyt mistä kuolema olisi johtunut.
Kolmonen, tiedän että elämässä on suurempiakin murheenaiheita. On niitä suurempia murheita ollut tässä omassakin elämässä, että ei tämä toki kamalimmasta päästä ole. ;) Mutta pahaltahan se silti tuntuu.
Enkä pysty edes ajatella, että ottaisin uuden kanin. Jotenkin se kuollut kani oli niin korvaamattoman ihana. :( Lisäksi jotenkin syyllistän itseäni, mitä jos eläinlääkäri erehtyi, mitä jos kanin tila / kuolema johtui jostain muusta, mitä jos mä olen tehnyt jotain väärin... Vaikka kaikella järjellä ajatellen tajuan, että se kani oli todella hyvin, tiedolla ja taidolla hoidettu, rakastettu ja asianmukaisesti pidetty. Silti pelkään, että sama toistuis toisen kanin kohdalla, ja sitten joutuis miettimään ihan tosissaan, että mitä on tehnyt väärin, missä meni vikaan.
Enkä mä halua mitään toista kania!! Hitto, kun sitä pitääkin olla näin eläinrakas. Mutta kun kaksi viikkoa rapsuttelee kania sylissään iltaisin telkkaria katsoessa, niin kyllähän siihen kiintyy...
Ap
Pakostakin pisti silmään, että kani oli vain parikuinen (eli juuri varhaisimmassa) luovutusiässä ja ehtinyt olla teillä jo pari viikkoa.. 😕
Osanottoni.