Median häpeävuodet: Sanomalehdistöllä oli merkittävä rooli sisällissodan synnyssä

Mikä sammutti suomalaisilta järjen valon ja ajoi maan sisällissotaan tammikuussa 1918? 

Sanomalehtien rooli Suomen sisällissodassa oli merkittävä, kirjoittaa kriitikko Unto Hämäläinen.

Lehdet lietsoivat vihaa ja vastakkainasettelua, vaikka kansa ei ollut täysin jakautunut.

Suurin osa suomalaisista yritti pysyä erossa sodasta, mutta heidän toiveensa media sivuutti.

Nykyisessä mediassa on vaarana samat piirteet kuin 19171918, kriitikko varoittaa.

Yllätys oli se, että vastakkainasettelun kärjistyessä lehdistä tuli vihan lietsojia, kun olisi tarvittu faktojen tarkistusta, vuoropuhelua, sovinnollisia ja rauhoittavia kirjoituksia. Lehdistö jakautui molempien osapuolten propagandatorviksi.

Vuodet 1917 ja 1918 olivat suomalaisen sanomalehdistön häpeävuosia. Lehdet olivat totta vieköön historian väärällä puolella.

Kirjan lopussa Helena Pilke lainaa runoilija V.A. Koskeniemen varoitusta: Sanat, milloin ne leimahtavat teoiksi, voivat todella tehdä puhdasta jälkeä, hirvittävää jälkeä.

Kirja-arvio | Median häpeävuodet: Sanomalehdistöllä oli merkittävä rooli sisällissodan synnyssä

https://www.hs.fi/taide/art-2000011528489.html