jos haluaa sivistyä

niin mistä kannattaa aloittaa? millainen ihminen on sivistynyt ja mieeenkiintoinen ja viisas??

mistä aloitan? ala-asteen koulukirjoistako? vai onko joku huumorilla ja mieleenkiinnolla kirjoitettu aikuisille sivistyskirja josta oppii asioita?

aloittaa lauseet isolla alkukirjaimella -se olisi oiva alku.

ja lukemalla se päivittäin, tai edes muutamana päivänä viikossa, kannesta kanteen.



Aika nopeasti huomaa, että mukaan tarttuu kaikkia pieniä asioita eri aiheisiin liittyen, ja ehkä osasta niistä haluaa sitten etsiä tietoa lisää.

on juuri sitä kiinnostusta ympäröivää maailmaa kohtaan. Jos sitä ei ole, voi tietenkin ruveta pseudosivistyneeksi ja esittää olevansa kiinnostunut, vaikka lukemalla väkisin niitä lehtiä ja kirjoja. En vain ymmärrä miksi nähdä niin paljon vaivaa jos asiat eivät oikeasti kiinnosta. Muuta kuin päteäkseen.

on juuri sitä kiinnostusta ympäröivää maailmaa kohtaan. Jos sitä ei ole, voi tietenkin ruveta pseudosivistyneeksi ja esittää olevansa kiinnostunut, vaikka lukemalla väkisin niitä lehtiä ja kirjoja. En vain ymmärrä miksi nähdä niin paljon vaivaa jos asiat eivät oikeasti kiinnosta. Muuta kuin päteäkseen.

kun ei mua oikeasti kiinnosta, mutta kun tulee olo, että olen pihalla jutuista.. en halua keskustella, mutta olisi kivaa olla perillä. Olen nykytilanteista perillä kyllä,mutta en tiedä mitään menneisyydestä.. ei vaan ole kiinnostanut, mutta onko siis olemassa joku kirja josta voisi lukea yleissivistys asioista?

Vai pitääkö vaan kaivamalla kaivaa esim. netistä tietoa..

ap

Ap, kävitkö lukion? Jos kävit, etkä silti tunne ymmärtäväsi yhteiskunnan menoa ja nykytilanteeseen johtaneita syitä, älä huoli, et ole ainoa. Aivan hiljattain keskustelin erään nuoren naisen kanssa. Hän on menestynyt opinnoissaan aina hyvin ja ollut ahkera, mutta silti hän sanoi, ettei ymmärrä ympäröivää maailmaa. Kaiketi asiat voidaan lukiossa syöttää sellaisissa paketeissa, että niiden väliset kytkökset jäävät hämäriksi, vaikka kokeista saisi kiitettäviä arvosanoja. Perusasiat ovat silti tarjolla sille, jota ne kiinnostavat. Jos et ole käynyt lukiota, mene iltalukioon, mutta älä ala yksistään arvosanoja tavoittelevan oppikarjan jäseneksi vaan aseta itsellesi tavoitteeksi ymmärtää laajoja kokonaisuuksia. Jos olet käynyt lukion, kuulostaisiko yliopisto tai ainakin avoin yliopisto asialliselta?



Lukion perusteella ei kaikkea voikaan ymmärtää, ja itse kullakin on eri näkemys siitä, mikä on sivistystä. Joistakin se on sitä että tuntee vallitsevan sisä- ja ulkopoliittisen tilanteen, toiselle taas korkeakulttuurin tuntemusta.



Usein kuulee puhuttavan sydämensivistyksestä. Sillä tarkoitetaan, ettei ole opillista sivistystä, mutta jotakin kuitenkin - mitä lienee. Itse sanoisin, että mikään tutkinto ei ole sivistystä, jos oppeja käyttää vain oman edun tavoitteluun. Näin ajatellen lukion kesken jättänyt voi olla sivistyneempi kuin yhteiskuntatieteiden tohtori.

on juuri sitä kiinnostusta ympäröivää maailmaa kohtaan. Jos sitä ei ole, voi tietenkin ruveta pseudosivistyneeksi ja esittää olevansa kiinnostunut, vaikka lukemalla väkisin niitä lehtiä ja kirjoja. En vain ymmärrä miksi nähdä niin paljon vaivaa jos asiat eivät oikeasti kiinnosta. Muuta kuin päteäkseen.

kun ei mua oikeasti kiinnosta, mutta kun tulee olo, että olen pihalla jutuista.. en halua keskustella, mutta olisi kivaa olla perillä. Olen nykytilanteista perillä kyllä,mutta en tiedä mitään menneisyydestä.. ei vaan ole kiinnostanut, mutta onko siis olemassa joku kirja josta voisi lukea yleissivistys asioista?

Vai pitääkö vaan kaivamalla kaivaa esim. netistä tietoa..

ap

Oikeasti ei ole tarpeen odottaa mitään synnynnäistä sydämen sivistystä tai ihmeellistä inspiraatiota ja kiinnostuksen säkenöivää puhkeamista. Oikeasti kyse on siitä, että kun alkaa tietää ja tajuta erilaisia asioita ympärillään, niistä kiinnostuu enemmän. Uteliaisuus kasvaa kun sitä tyydyttää - ja alussa vähän pakkoruokkiikin.

Jos ap haluaa sivistyä, hänen tosiaan kannattaa aloittaa tilaamalla sanomalehti ja lukemalla sitä ihan rauhassa aamukahvipöydässä. Vaikkei lukisi koko lehteäkään, vaan vaikka esim kolmanneksen joka aamu, jotain jää aina mukaan. Minä esimerkiksi en juuri koskaan jaksa lukea urheilusivuja, mutta opin silti paljon kaikesta muusta. Erityisesti kannustan lukemaan niitä juttuja, joissa sanomalehdet taustoittavat varsinaisia uutisia. Niitä, joissa selitetään että mitä tämä luottoluokitus tai maanjäristysasteikko tai vallankaappaus tai vihapuhe oikein tarkoittaa ja väännetään rautalangasta, mitä tästä saattaa seurata.

Sanomalehtien lisäksi olisi kiva lukea kirjoja. Ei mitään yhtä tiettyä kirjaa, vaan kirjoja. Eikä niiden tarvitse olla mitään vaikeita kirjoja. Ap voi vaikka mennä lähimarketin pokkarihyllylle ja valita top tenistä minkä tahansa satunnaisopuksen ja päättää lukea sen. Se on sivistystä ja kulttuuria ja jotain, mistä voi puhua työpaikan kahviossa.

Kyse ei ole pseudosivistyksestä, vaan siitä, että kun ensin asioihin tutustumalla alkaa ymmärtää niitä, sitä vähitellen huomaa, mikä niissä on kiinnostavaa. Eihän sitä voi tietää, onko asia kiinnostava vai ihan tylsä, jollei siitä tiedä mitään. Silloin se tuntuu aina yhdentekevältä.

Mikäli ap kokee erityistä tarvetta tutusta menneisyyteen niin voisin suositella kahta kirjaa: paprempi ja helpompi lukea ja ymmärtää näistä on kalliimpi: se on Pertti Haapalan ja Raisa Toivon toimittama Suomen historian kartasto, joka siis ei oikeasti ole mikään kartasto, vaan siinä on lyhyitä aukeaman mittaisia artikkeleita Suomen historian ilmiöistä ja asioita kartoilla ja tilastokäppyröillä kuvitettuna. Koska ne ovat lyhyitä, kirja on helppo lukea ja pysyä kärryillä. Valitettavasti se on kallis, eikä taida kuulua maaseutukauppojen valikoimiin, mutta löytyy varmaan useimmista kirjastoista kuitenkin. Toinen on Henrik Meinanderin Suomen historia, joka löytyy jo niistä markettien pokkarihyllyistäkin. Helppolukuinen sekin on, mutta vaatii pitempijännitteisyyttä kun luvut ovat pitkiä. Se on myös sisällöltään "ukkomaisempi", eli siinä on Kartastoa vähemmän kulttuurihistoriaa ja yhteiskuntahistoriaa tai esim kulutuksen historiaa ja enemmän ulkopolitiikkaa..

että jos nyt neuvojen mukaan tilaat sen lehden, pidät nettiä auki sitä lukiessa. Kun törmäät johonkin sellaiseen käsitteeseen, tapahtumaan tai asiaan, joka on sulle tuntematon, katsot Wikipediasta.



Mitään yhtä kirjaa ei ole, jonka avulla voisit sivistyä. Ajattele nyt järjellä - miten koko maailman sivistys voitaisiin tallentaa yhteen kirjaan?



Kyllä niitä historian oppikirjoja kannattaa lukea, ihan vaikka ala-asteen kirjoista alkaen. Kirjastosta varmaan voi lainata, ainakin mä lainasin, ennen kun meillä ala-asteella alkoi historia oppiaineena.



Tietenkin sivistyminen voi olla aika työläs projekti, jos sua oikeasti ei kiinnosta.

fiksua tekstiä, pitänee kirjastoon mennä :) ja aloittaa ensin ihan Suomen historiasta sitten muun maailman ja matemaattista sivistystä tarvitsen lisäksi :)



Nykymaailman tapahtumista olen aika hyvin perillä, luen joka pvä iltalehteä (netissä) ja katson ainakin yhdet uutiset, se on se menneisyys joka on pimennossa...



ja 7 lukiota en käynyt enkä käy, mieletäni se on turhaa ajantuhlausta, ammattikoulu on fiksumpi ja jatkankin ammattokorkeaan kunhan laps vähän kasvaa..



Oppiminen ei tietenkään ole koskaan turhaa, mutta pitää vaan löytää itselleen sopiva tapa :)



Kiitos kaikille

ap

ihan oikeasti mistään. Ei se tietokaan sillä lisäänny että väkisin lukee, jos sellaisen kokee jo järjestäen vastenmieliseksi.



Kannattaisi ensin aloittaa aiheesta joka jo kiinnostaa. Ikäänkuin vetreyttääkseen aivonystyröitään. Niitäkin tarvitsee jumpata, jos ovat tottuneet käsittelemään vain arkipuuroa.



Jos sinulla ap on jokin (edes etäinen) mielenkiinnon kohde, tutustu siihen ja nautiskele sillä. Aihe voi johtaa sitä sivuaviin aiheisiin ja sitä kautta mihin vain yleissivistävään. Kaikki tiedonjano on sivistävää, koski se Suomen ulkopolitiikan historian vaiheita tai kissojen hoitoa. Mielen aktiivisuutta kannattaa treenata. Sitten alkaa tarttua matkaan ymmärrystä ja sellaistakin tietoa josta ei muuten olisi perillä.



Mitään lyhyen kaavan apua ei löydy siihen että "tuntee olevansa pihalla kaikesta". Muutos tällaiseen tulee sisältä päin. En suosittele väkipakolla pänttäämistä, alat vaan aktiivisesti toteuttaa tiedonjanoasi sellaisia asioita kohtaan jotka jo kiinnostavat. Aivosolutkin homehtuu jos niitä ei ruoki. Kyllä ne kuitenkin siitä taas vetreytyvät. ;)

mailma avaa ovia myös historiaan.

Mun mielestä pitää ensin olla utelias maailman suhteen. On hyvä jos on joku kiinnostuksen kohde, joku asia joka kiinnosta enemmän kuin muut. Siitä voi alkaa ottaa selvää lisää ja se voi johtaa uusiin, kiehtoviin asioihin.

Jos seuraa maailmantapahtumia edes yhden tv-uutislähetyksen verran/ päivä saa tietää paljon. Sieltäkin voi lähteä joku impulssi, että haluttaa tietää enemmän jostakin asiasta. Mun mielestä on hyvä jos ehtii lukea yhden sanomalehden edes jotenkuten/ pvä. Siis paperilehden, jossa on uutisten taustoja, kolumneja, kainalojuttuja, kommentteja, mielipidekirjoituksia. Netissä on vain tiivistelmiä.

Vieraiden kielten osaaminen ei ole koskaan ollut kenellekään kuolemaksi, kielen kautta avautuu uusi kulttuuri ihan toisella tavalla kuin jos joutuu turvautumaan käännöksiin ja muihin välikäsiin.