Oletko koskaan ollut Ladan kyydissä?

ajanut en ole

Nyt voisin suostuakin.

eli ladoja oli aika paljon silloin kun olin nuori.

Ja vm. 66 olen itse. Niiden ladojen vuosimallia en tiedä ;)

meillä oli parikin ladaa kun olin pieni. sitten aina kun oltiin kyydissä ja tuttuja näkyvissä niin kaiveltiin mukamas päät alhaalla lattialta jotain...hävetti!

Nuorena parina omistimme Ladan jota myös minä ajoin.



Ostimme ajovarusteiksi miehelle karvalakin ja mulle sellaisen kukkakuvioisen huivin jota pidin autoillessa päässäni. Aina oli hauskaa vaikka lämppäri olikin ihan täysillä kesät talvet.



Oi niitä aikoja, sittemin Lada on vaihtunut BMW:hen.

oli kolme Ladaa peräkkäin, kun oltiin lapsia. Ei meitä koskaan hävettänyt.



vm-65

Nuoruudessani niitä oli vielä paljon liikenteessä, mutta ei meidän porvaripiireissämme. Meillä oli Volvo, joka itse asiassa kyllä muistuttaa muotoilultaan Ladaa...

Ladahan on itse asiassa varsin hyvä auto. Halpa, helpot ja halvat huollot ja starttaa ja on lämmin vielä silloinkin kun joku tietokoneaudi hyytyy käsiin.

Ja pari vuotta sitten Havannassa.

ladassa oli ettei tarvinnut turvavöitä kun penkkiin jäätyi kiinni

Sekä 2105 -mallilla että Samaralla.



Hirveitä paskoja kaikki, yööök!!!!!!!!!!!

Sellanen vaalean ruskea Lada oli perheellämme ja sen jälkeen vielä toinen samanlainen.

Sellanen vaalean ruskea Lada oli perheellämme ja sen jälkeen vielä toinen samanlainen.

Tosiaan vielä teininä pääsin punaisen Ladan kyytiin kun kaverin isällä oli sellainen, sillon taisi jo hävettää. tai ehkä en olisi itse silloinkaan tajunnut hävetä mutta kun kaveritkin niin tietysti minäkin. Se oli sitten jo 90-lukua

Oi niitä aikoja, sittemin Lada on vaihtunut BMW:hen.

Opiskeluaikana miehellä oli lada. En uskaltanut ajaa kun oli semmoinen pitkä vaihdekeppi ja tosi jäykkä ratti. :D Se oli oikea seikkailujen auto, monessakin mielessä.

Nykyisin alla on uudenkarhea bemari, eikä siinä kyllä ole samanlaista tunnelmaa. Haaveilemme, että joskus vielä ostamme kakkosautoksi ladan.

Melkein kaikki valtion autot oli Ladoja bilateraalisen kaupankäynnin takia eikä Neuvostoliitossa ollut paljon muuta ostettavaa. Koulun mikroskoopit olivat myös neuvostoliittolaisia.



vm 63

Sitten hän luopuikin pian autosta.

18-vuotiaana ajoin äidin Samaralla. Tykkäsin siitä, kun siinä kuuli heti, jos oli väärä vaihde, painoi kaasua jne. Isällä oli joku Nissan tms. joka vaan hiljaa hurisi teki sille mitä tahansa.

Sellaisen pystyi köyhä vastavalmistunutkin ostamaan uutena, ja oli erinomainen menopeli niin maastossa kuin Suomen ankarassa ilmastossa.



Ei mulla ole mitään pahaa sanaa siitä kirjoitettavaksi. Hinta/laatusuhde oli ihan sopiva, ja olihan se sellainen perusmalli, että jopa minäkin osasin vaihtaa siihen ajovalon lampun. Nykyautoissa ei ihan helpolla onnistu aina ammattilaiseltakaan.

Olen syntynyt 60-luvulla, ja lapsuudessani ne olivat tavallisia. Viimeksi olin Ladan kyydissä viime kesänä :)