Ihmetyttää miksi Harry Potterissa, Ronista tehtiin sellainen komediallinen hahmo

Kysehän on satanistisesta kirjasarjasta. Myy noituutta ja sisältää ihan oikeita kirouksia. Pelleys on nephilimin ilmentymä.

Steve Kloves, joka käsikirjoitti useimmat Potter-elokuvat, on itse sanonut pitävänsä Hermionesta erityisesti ja antaneensa hänelle paljon repliikkejä, jotka alkuperäistekstissä kuuluivat Ronille. Tämä vaikutti vahvasti siihen, että Ronin hahmo jäi yksipuolisemmaksi. Tai jotain tämän tyyppistä muistan lukeneeni aikoinaan. 

Monet elokuvat pyritään yksinkertaistamaan stereotyypeillä, että yksinkertaisemmatkin katsojat pysyvät perässä, Harry oli sankari, Hermione älykäs ja Ron tämmöinen koominen sidekick, hahmoltahan se vei paljon pois mutta näin se filmiteollisuus makaa.

Vierailija kirjoitti:

Monet elokuvat pyritään yksinkertaistamaan stereotyypeillä, että yksinkertaisemmatkin katsojat pysyvät perässä, Harry oli sankari, Hermione älykäs ja Ron tämmöinen koominen sidekick, hahmoltahan se vei paljon pois mutta näin se filmiteollisuus makaa.

Tuo on ollut pitkään tv-sarjoissakin linjana. Hahmot on tosiaan pelkkiä karikatyyrejä ja mitään juonta ei kuljeteta nykyään älyllisesti vaan helpotetun "muh tunteet" juonenkäänteiden avulla että tyhminkin katsoja pysyy kärryillä. Esim. west wing oli alujaan paljon älyllisempiä tekstejä sisältänyt sarja. Sitten ylempi tuotantoporras päätti että homma on tyhmennettävä just tuohon tunteiden vatvomiseen ja alkuperäinen käsikirjoittaja sai lähteä.

Samoin voi huomata että jokainen sitcom muuntuu ajan mittaan siihen samaan formaattiin jossa juoni pyörii pääosanesittäjien vakiintuvien parisuhteiden ympärillä. Ihan sama mistä lähdettiin liikkeelle. Esim. tietty frendit, frasier, rillit huurussa, 2,5 miestä sekä sheenillä että varsinkin ilman. Jne.