Lue keskustelun säännöt.
Koiraihmiset; mikä näistä roduista kannattaisi valita?
26.08.2011 |
Olemme hankkimassa ekaa perhekoiraa. Minulla ollut nuoruudessani rotikka ja sekarotuinen sakemannin ja kultsun sekoitus.
Nyt perheessämme 2 ala-asteikäistä lasta sekä 3-vuotias kuopus. Lisää lapsia ei ole tulossa, jos ei ihmeitä tapahdu. Asumme omakotitalossa taajamassa, meillä on suhteellisen pieni, mutta oma piha. Tarkoitus on tehdä pihaan kunnon aita ja portti, jolloin koira voi olla pihassa vapaana ja tietenkin sisällä saa olla.
Olemme miettineet rotuja ja 4 kärkeen on valittu suomenpystykorva, labradorin noutaja, chow chow ja samojedi. Valintaan on vaikuttanut koko, säänkestävyys, luonne, terveys sekä meidän omat mieltymykset. Mies käy metsällä, mutta metsätysvietti ei ole mikään välttämättömyys.
Olisiko teillä vinkkejä, mikä rotu olisi paras? Olemme siis etsimässä mukavaa seuralaista, lenkkikaveria, perheenjäsentä, joka kulkisi mahdollisimman paljon meidän mukana niin luonnossa, mökillä kuin kylässäkin. Minulla olisi myös intoa alkaa kokeilemaan koiran kanssa erilaisia harrastuksia, esim. jälki ja rauniot kiinnostaisivat. En kuitenkaan usko, että innostunut mistään tottelevaisuusvalio-arvon tavoittelusta ja agilitystä en myöskään ole innostunut. Vaan enempi sellaisesta jutusta, joka on mukavaa puuhastelua koiralle ja itsellenikin.
Kommentit (13)
puuhaavat tavattoman mielellään, mutta suosittelisin jotain toista paimenrotua ehkä. Valkoinenpaimenkoira touhuttaa mielellään ja on niin säyseä että käy lapsiperheeseen. Itse olen päätynyt sekarotuiseen jossa saksanpaimenkoiraa, collieta ja noutajaa. Se on äärimmäisen sosiaalinen ja aktiivinen. Sekarotuinen on myös yleensä fyysisesti terveimmästä päästä, esim. lonkkavika karsiutuu aika luontevasti pois.
Ap:han on jo karsinut rodut neljään, ja saku tai muu paimenkoira EI ollut listalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lenkkeilijä. Meillä oli pitkään yksi hoidossa eikä sitä yksilöä voinut ottaa mukaan lenkille, koska se saattoi heittäytyä maahan kesken lenkin ja siinäpä sitten oltiin. Olen kuullut, että moinen on ihan rodunomaista käyttäytymistä. Hoitokoiramme oli onnellisimmillaan kun sai nukkua ja maata pihalla.
Ja labradoria suosittelen teillekin! Reipas, iloinen, ystävällinen, hyvä harrastuskoira jne. Katso http://www.labradori.fi
turkki on erittäin helppohoitoinen, eikä labbiksilla ole yleensä tapana räksyttää.
Samojedi haluaa viettää aikaansa paljon ulkona, myös talvella. En tiedä kuinka pienellä tontilla taajamassa tämä 24/7 ulkoilu onnistuu niin että naapurit ei häiriinny. Myös koirista mitään tietämättömät saattavat tulkita koiran ulkonapitämisen eläinrääkkäykseksi.
Chow chow tosiaan saattaa lenkillä maastoutua niin tehokkaasti, että sitä ei saa liikenteeseen kuin kantamalla. Tähän jumittamiseen vierähtää helposti pari tuntia.
Suomenpystykorva haluaa myös olla pihakoira, se haukkua räksyttää ja siitä ei usein naapurin pidä. Rodulla on myös paljon epilepsiaa.
Labradori olisi noista paras. Helppohoitoinen turkki, metsästysviettiä on jos ottaa oikeasta linjasta, jaksaa pitkätkin lenkit. Viihtyy sisällä ja ulkona. Helppo kouluttaa ja sopii juuri tuonne jälkeen tai raunioille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suomenpystykorva: Kooltaan sopiva, mmutta metsästysvietti voimakas (liiankin perhekoiraksi) Lisäksi ovat KOVIA räksyttämään.
labradorin noutaja: Mainio valinta. Kilttejä, helposti koulutettavia, metsästysviettiä sopivasti, helppohoitoinen turkki. Jos kaipaa liikunnallista metsästysviettistä pienehköä labbista, kannattaa kysellä ns. käyttölinjaisia / metsästyslinjaisia "aitoja" labradoreja.
chow chow: Vaikea turkki, sairaita tapauksia, joskus arvaamattomia, en ottaisia.
samojedi: Enenrgisiä, vaikea kouluttaa, erittäin metsästysviettisiä, vaikeahoitoisempi turkki, räksyttää paljon. Karkailevaista sorttia.
pystykorva on ilo naapureille, kova metsästysvietti ja kova myöskin haullumaan. Chow chow ei välttämättä ole perhekoira, enempi sellainen yhteen mieheen sitoutunut, kuin koko perheen lemmikki. Samojedikin enempi ulkokäyttöön kuin lasten leikkeihi. Mieti nyt vielä sitä koiraa ja rotua, ennen kuin suin päin hankkeeseen ryhdyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Chow chow on laiska liikkuja. Ei löydy potkua harrastamiseen
-Suomenpystykorvan haukkuminen ei oikein taajaan asutulla omakotitaloalueella ole hyväksi. En näe koirassa potentiaalia harrastamiseen
-Samojedi saattaisi sopia alottajan kriteereihin
-Labukassa on harrastukseen ja perhekoiraksi sopivia aineksia. Koittakaa saada työlinjainen eikä massiivista lössöä näyttelylinjaista niin rakenteensakin puolesta sopii niin harrastamiseen kuin lenkkeilyyn ja siinä olisi se metsästyskaverikin samassa.
valitsisin kyllä mieluummin jonkun noutaja- tai spanielirodun, mieluummin kuin pystykorvan. Pystykorville tyypillinen rasittava räkytys ei sovi omakotitaloalueelle, aiheuttaa naapureille älytöntä haittaa. Omakotitaloalueella koiraa ei voi pitää siinä mielessä ulkona, kuin esim. haja-asutusalueella maaseudulla. Koira voi olla pihalla kun muutkin perheestä ovat mutta ei missään nimessä voi jättää esim. ulkoaitaukseen yksin haukkumaan päiväksi. Eli sinänsä mitään "säänkestävää turkkia" ei tarvita.
Chow chow ei todellakaan ole mikään aktiivisen tai harrastavan ihmisen koira, on raskastekoinen ja vahvatahtoinen, itsepäinen, laiskanpuoleinen seurakoira.
Suosittelisin esim. labbis, novascotian noutaja, englannin- tai walesinspringerspanieli, fieldspanieli, koikkeri... jos pystykorvista nimenomaan tykkäätte, miten olisi islanninlammaskoira?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos on lapukan turkki helppohoitoinen, niin kun on karva irti, on sitä lyhyttä karvaa joka paikassa ja se työntyy myös sohvaan sisälle jne...
Muuten en ota kantaa koiravalintaan, mutta tuossa "helppohoitoisessa karvassa" on myös tämä ikävämpi puoli ;)
metsästyslinjainen labbis ehdottomasti. Toki varmaan sitä viettiä on näyttelypuolellakin..
Cockerspanieli voisi olla myös hyvä rotu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on nimittäin erittäin arka koira, joka tuli hankittua hätäseen.Se on hankalaa, kun se räksyttää kaikille.
On ehdotonta että näet koiran kotonaan, onko se pentueesta se reipas ja iloinen ja rohjea joka tulee teitä vastaan. Vai onko se pahnanopohjimmainen joka lymyilee perimmäisenä korvat luimussa.
puuhaavat tavattoman mielellään, mutta suosittelisin jotain toista paimenrotua ehkä. Valkoinenpaimenkoira touhuttaa mielellään ja on niin säyseä että käy lapsiperheeseen.
Itse olen päätynyt sekarotuiseen jossa saksanpaimenkoiraa, collieta ja noutajaa. Se on äärimmäisen sosiaalinen ja aktiivinen. Sekarotuinen on myös yleensä fyysisesti terveimmästä päästä, esim. lonkkavika karsiutuu aika luontevasti pois.