Kun 8-bittisessä tietokoneessa tavu on 8 bittiä, onko 64-bittisessä

Nojaa tavu on aina tavu joka aina 8 bittiä koneesta riippumatta.

Ajatus kuitenkin on oikea. 8-bittinen kone käsittelee dataa 8-bittisinä paloina. 64-bittinen käsittelee 64-bittisinä (tai 8/16/32).

128 bittiä on jo wow

Minäpäs ohjelmoin vähän harvinaisempia koneita. Toinen on 24-bittinen ja toinen 40-bittinen. Niissä pienin osoitettava tietotyyppi ei ole 8-bittinen, mikä tekee erityisesti C-ohjelmoinnista todella mielenkiintoista.

Googlesta olisit löytänyt vastauksen

Vierailija kirjoitti:

128 bittiä on jo wow

Nykyisissä koneissa on jopa 512bit rekisterit (avx512 käskykanta). Muistiväylä kai on kuluttujakoneissa "vain 128bit) ja servereissä 256bit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

128 bittiä on jo wow

Nykyisissä koneissa on jopa 512bit rekisterit (avx512 käskykanta). Muistiväylä kai on kuluttujakoneissa "vain 128bit) ja servereissä 256bit.

Hupaisaa oli käydä kurssi jossa piti ottaa huomioon sen kurssikoneen välimuistin määrä ja kaistanleveys, ja kummasti dataa sopivassa järjestyksessä käsittelemällä nopeutui ihan tavanomaiset loopitkin merkittävässä määrin kun ei jatkuvasti hakattu cache-missiä ja jouduttu hakemaan dataa muistista vaan se oli cachessa valmiina. Tai vastaavaa säätöä näytönohjainta käyttäen laskentaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

128 bittiä on jo wow

Nykyisissä koneissa on jopa 512bit rekisterit (avx512 käskykanta). Muistiväylä kai on kuluttujakoneissa "vain 128bit) ja servereissä 256bit.

Hupaisaa oli käydä kurssi jossa piti ottaa huomioon sen kurssikoneen välimuistin määrä ja kaistanleveys, ja kummasti dataa sopivassa järjestyksessä käsittelemällä nopeutui ihan tavanomaiset loopitkin merkittävässä määrin kun ei jatkuvasti hakattu cache-missiä ja jouduttu hakemaan dataa muistista vaan se oli cachessa valmiina. Tai vastaavaa säätöä näytönohjainta käyttäen laskentaan.

 

Noinhan se on. Harvemmin kuitenkin nopeudella on niin paljon väliä.

Hyvin menee jos koodaa cudalla ja saa koko ongelman mahtumaan näytönohjaimen välimuistiin. Multa meni niin että se mikä kesti monta minuuttia prossulta meni silmänräpäyksessä eikä kyseessä edes ollut mikään hyvä näyttis.

Binääri järjestelmässä on aina 8 numeroa ja jokainen numero on 0 tai 1.

Sen takia kaikki pienet ja suuret muistit ja kapasiteetit ovat puhelimissa, tietokoneissa, kameroissa, televisioissa ja kaikissa 8-lla jaollisia.

Vierailija kirjoitti:

Binääri järjestelmässä on aina 8 numeroa ja jokainen numero on 0 tai 1.

Sen takia kaikki pienet ja suuret muistit ja kapasiteetit ovat puhelimissa, tietokoneissa, kameroissa, televisioissa ja kaikissa 8-lla jaollisia.

Ennen vanhaan muistit olivat yhdeksänbittisiä, liekö vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Nojaa tavu on aina tavu joka aina 8 bittiä koneesta riippumatta.

Ajatus kuitenkin on oikea. 8-bittinen kone käsittelee dataa 8-bittisinä paloina. 64-bittinen käsittelee 64-bittisinä (tai 8/16/32).

Joskus alkuaikoina oli suunnilleen ap:n arvelema käsitys bittisyydestä mutta huomattiin olevan eduksi jos muistia käsiteltiin 8 bitin paloina vaikka sisäisesti on käytössä 16, 32 tai 64 bittiset rekisterit. Käskykantaan voi silti kuulua muistin käsittelyä 8, 16, tai 64 bitin laajuisesti. Ja sen lisäksi voi olla että sirutasolla muistiväylän leveys on pienempi kuin rekisterien leveys. Koodin tasolla yhteensopiva mutta suorituskyvyn kustannuksella saa vähän halvempaa rautaa. Esim. 386SX oli kuten 32 bittinen 386 mutta16 bitin muistiväylällä.

Eli noita bittisyyksiä on useampaan lähtöön.

Bittisyys tosiaan juontaa prosessorin kykyyn käsitellä dataa joten esim. 32 bittinen prossun rekisterimuuttujien koko on 32 bittiä ja suurin muistiavaruus johon prosessori kykenee viittaamaan on myös 2 ^ 32 eli n.4 gigatavua, koska prosessorin osoitin on myös 32 bittinen eli suurin siihen taltioitava luku binäärijärjestemässä on tuo 4 gigatavua. Vastaavasti 64 bit järjestelmässä muistiavaruuden koko on jo 2 ^ 64 eli exponentiaalisen suuri vs. 32bit.

Vierailija kirjoitti:

Binääri järjestelmässä on aina 8 numeroa ja jokainen numero on 0 tai 1.

Sen takia kaikki pienet ja suuret muistit ja kapasiteetit ovat puhelimissa, tietokoneissa, kameroissa, televisioissa ja kaikissa 8-lla jaollisia.

Binäärijärjestelmässä on kaksi numeroa, 0 ja 1. Binääriluvussa taas voi olla mikä vain määrä numeroita. 

8:lla jaollisuus ei oli mikään välttämättömyys, kahdella kyllä kaikki tuppaa olemaan jaollista. PDP 8 oli 12 bittinen eli sananpituus oli jaollinen myös kolmella.

64-bittisyys ja muistin määrä on ihan eri asia. Joo, liittyy siihen, miten tietokone käsittelee muistia, mutta se käyttömuistin (ja tallennusmuistin) määrä on sitten ihan eri asia ja ilmoitetaan tavuina, ja voi olla esim. 64 GT (gigatavua).

Mutta 1 tavu on aina 8 bittiä. Tämä on ihan tietotekniikan peruskäsitteitä.

Vierailija kirjoitti:

Bittisyys tosiaan juontaa prosessorin kykyyn käsitellä dataa joten esim. 32 bittinen prossun rekisterimuuttujien koko on 32 bittiä ja suurin muistiavaruus johon prosessori kykenee viittaamaan on myös 2 ^ 32 eli n.4 gigatavua, koska prosessorin osoitin on myös 32 bittinen eli suurin siihen taltioitava luku binäärijärjestemässä on tuo 4 gigatavua. Vastaavasti 64 bit järjestelmässä muistiavaruuden koko on jo 2 ^ 64 eli exponentiaalisen suuri vs. 32bit.

Dataväylän leveys ja osoiteväylän leveys ei välttämättä ole samat. Esim. pentiumissa oli jossain malleissa 32, toisissa 36 bittinen osoiteväylä jolla sai isomman muistin käyttöön ilman kikkailuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bittisyys tosiaan juontaa prosessorin kykyyn käsitellä dataa joten esim. 32 bittinen prossun rekisterimuuttujien koko on 32 bittiä ja suurin muistiavaruus johon prosessori kykenee viittaamaan on myös 2 ^ 32 eli n.4 gigatavua, koska prosessorin osoitin on myös 32 bittinen eli suurin siihen taltioitava luku binäärijärjestemässä on tuo 4 gigatavua. Vastaavasti 64 bit järjestelmässä muistiavaruuden koko on jo 2 ^ 64 eli exponentiaalisen suuri vs. 32bit.

Dataväylän leveys ja osoiteväylän leveys ei välttämättä ole samat. Esim. pentiumissa oli jossain malleissa 32, toisissa 36 bittinen osoiteväylä jolla sai isomman muistin käyttöön ilman kikkailuja.

Bittisyysestä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä juurikin osoiteväylän leveyttä.

Vierailija kirjoitti:

64-bittisyys ja muistin määrä on ihan eri asia. Joo, liittyy siihen, miten tietokone käsittelee muistia, mutta se käyttömuistin (ja tallennusmuistin) määrä on sitten ihan eri asia ja ilmoitetaan tavuina, ja voi olla esim. 64 GT (gigatavua).

 

Mutta 1 tavu on aina 8 bittiä. Tämä on ihan tietotekniikan peruskäsitteitä.

Tavu olisi saanut olla vähän suurempi. Koodareilla olisi ollut paljon helpompaa kansallisten merkistöjen kanssa jos olisi ollut yksikin bitti enemmän, 12 olisi ollut ihan ruhtinaallista. Nyt vasta ollaan pääsemässä siitä vaivasta Unicoden myötä mutta ei se ohi ole vieläkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bittisyys tosiaan juontaa prosessorin kykyyn käsitellä dataa joten esim. 32 bittinen prossun rekisterimuuttujien koko on 32 bittiä ja suurin muistiavaruus johon prosessori kykenee viittaamaan on myös 2 ^ 32 eli n.4 gigatavua, koska prosessorin osoitin on myös 32 bittinen eli suurin siihen taltioitava luku binäärijärjestemässä on tuo 4 gigatavua. Vastaavasti 64 bit järjestelmässä muistiavaruuden koko on jo 2 ^ 64 eli exponentiaalisen suuri vs. 32bit.

Dataväylän leveys ja osoiteväylän leveys ei välttämättä ole samat. Esim. pentiumissa oli jossain malleissa 32, toisissa 36 bittinen osoiteväylä jolla sai isomman muistin käyttöön ilman kikkailuja.

Bittisyysestä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä juurikin osoiteväylän leveyttä.

Olet väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bittisyys tosiaan juontaa prosessorin kykyyn käsitellä dataa joten esim. 32 bittinen prossun rekisterimuuttujien koko on 32 bittiä ja suurin muistiavaruus johon prosessori kykenee viittaamaan on myös 2 ^ 32 eli n.4 gigatavua, koska prosessorin osoitin on myös 32 bittinen eli suurin siihen taltioitava luku binäärijärjestemässä on tuo 4 gigatavua. Vastaavasti 64 bit järjestelmässä muistiavaruuden koko on jo 2 ^ 64 eli exponentiaalisen suuri vs. 32bit.

Dataväylän leveys ja osoiteväylän leveys ei välttämättä ole samat. Esim. pentiumissa oli jossain malleissa 32, toisissa 36 bittinen osoiteväylä jolla sai isomman muistin käyttöön ilman kikkailuja.

Bittisyysestä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä juurikin osoiteväylän leveyttä.

Miten tuon nyt ottaa. Kaipa esim. 386SX miellettiin 32 bittiseksi vaikka osoiteväylä olikin 24. Samaa 32 bittistä koodia pyöritti kuin 386.

"Miten tuon nyt ottaa. Kaipa esim. 386SX miellettiin 32 bittiseksi vaikka osoiteväylä olikin 24. Samaa 32 bittistä koodia pyöritti kuin 386."

Mielettiin kyllä. Omistin kyseisen prossun. Vain joku haiseva nörtti vaahtosi valheellisesta mainonnasta. Käytännössähän tuo oli melkein yhtä nopea kuin vastaava 386dx, joten se oli hyvä tapa säästää rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Bittisyys tosiaan juontaa prosessorin kykyyn käsitellä dataa joten esim. 32 bittinen prossun rekisterimuuttujien koko on 32 bittiä ja suurin muistiavaruus johon prosessori kykenee viittaamaan on myös 2 ^ 32 eli n.4 gigatavua, koska prosessorin osoitin on myös 32 bittinen eli suurin siihen taltioitava luku binäärijärjestemässä on tuo 4 gigatavua. Vastaavasti 64 bit järjestelmässä muistiavaruuden koko on jo 2 ^ 64 eli exponentiaalisen suuri vs. 32bit.

Eipä ihan noinkaan. 8086:ssa on 16 bittiset rekisterit mutta pystyy silti osoittamaan muistia 20 bitillä.