Kumman puolella olette? Suuri riita rikokseen suhtautumisesta.
1. Näin pitkään kestäneen vakavan rikoksen, josta tein rikosilmoituksen. Tämä aiheutti minussa ilmeisesti ptsd koska se tapahtui läheiselleni. Halusin puhua tästä vanhempani kanssa jonka osallisuus tähän on epäselvää. Katkaisin häneen välit aiemmin koska tilanne oli itselleni niin vaikea käsitellä. Nyt otin asian puheeksi ja halusin tietää enemmän, jotta voisin miettiä onko suhteellamme mahdollisuutta elpyä.
2. Vanhempani kokee kysymykset keskustelut tiukan sävyni takia todella syyttäviksi. Ei pysty vastaanottamaan, huutaa itse miksi syyllistän ja kääntää asian ja kysymykset minuun. Sanoo, että haluaa eteenpäin vain ja sanoo, että olen asioissa vellova, jonka pitäisi vain mennä eteenpäin. Ei ymmärrä yhtään miksi haluan keskustella asiat halki vaan kokee, että olen vain syyllistävä ihminen.
Mihinkään muutokseen emme päässeet. Riitelimme ja totesimme vain ettei tilanne ole muuttunut.
Kommentit (13)
Tähän on aika mahdoton ottaa kantaa tietämättä yhtään mitä on tapahtunut, minkälaisen rikoksen olet nähnyt ja millä tavalla vanhempasi olisi siihen osallinen.
Lopeta puhuminen sen kanssa? Ei se aio puhua. Jos on epäselvä asia, on siis rikoksen takana? Ei asiaa voi puhua selväksi tai luottaa sillä tavalla. Miksi on tehty rikos ja kuka teki? Voit vain tehdä johtopäätöksiä asiasta ja päätellä, sillä tiedolla mitä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Tähän on aika mahdoton ottaa kantaa tietämättä yhtään mitä on tapahtunut, minkälaisen rikoksen olet nähnyt ja millä tavalla vanhempasi olisi siihen osallinen.
Läheistäni käytettiin hyväksi ja paljastui, että se oli jatkunut pidempään. Vanhempani on ollut suurella todennäköisyydellä tietoinen tästä mutta ei ole tehnyt mitään vaikka kyseessä on myös hänen läheinen.
-aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on aika mahdoton ottaa kantaa tietämättä yhtään mitä on tapahtunut, minkälaisen rikoksen olet nähnyt ja millä tavalla vanhempasi olisi siihen osallinen.
Läheistäni käytettiin hyväksi ja paljastui, että se oli jatkunut pidempään. Vanhempani on ollut suurella todennäköisyydellä tietoinen tästä mutta ei ole tehnyt mitään vaikka kyseessä on myös hänen läheinen.
-aloittaja
En pitäisi yhteyttä enää.
No jos hän ei puhu siksi kun olet hänen mielestään syyttävä, niin mikähän sit auttaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on aika mahdoton ottaa kantaa tietämättä yhtään mitä on tapahtunut, minkälaisen rikoksen olet nähnyt ja millä tavalla vanhempasi olisi siihen osallinen.
Läheistäni käytettiin hyväksi ja paljastui, että se oli jatkunut pidempään. Vanhempani on ollut suurella todennäköisyydellä tietoinen tästä mutta ei ole tehnyt mitään vaikka kyseessä on myös hänen läheinen.
-aloittaja
Eli sä säädät nyt jonkun muun asioita ja vaadit muitakin ulkopuolisia säätämään. Et oo nimittäin sanallakaan viitannut siihen, mitä toimia se uhri tässä on tai ei ole halunnut. Ilmeisesti sillä ei ole sulle väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on aika mahdoton ottaa kantaa tietämättä yhtään mitä on tapahtunut, minkälaisen rikoksen olet nähnyt ja millä tavalla vanhempasi olisi siihen osallinen.
Läheistäni käytettiin hyväksi ja paljastui, että se oli jatkunut pidempään. Vanhempani on ollut suurella todennäköisyydellä tietoinen tästä mutta ei ole tehnyt mitään vaikka kyseessä on myös hänen läheinen.
-aloittaja
Eli sä säädät nyt jonkun muun asioita ja vaadit muitakin ulkopuolisia säätämään. Et oo nimittäin sanallakaan viitannut siihen, mitä toimia se uhri tässä on tai ei ole halunnut. Ilmeisesti sillä ei ole sulle väliä.
Uhri alaikäinen ja kyvytön huolehtimaan itsestään, sairas. Tekijä yli 70-vuotias tuttu. Tämän enempää avaa mutta asetelma on sairas.
-aloittaja
Jos kyseessä sun lapsi niin asiaa ei voi painaa villaisella ja sulla on oikeus vaatia että asia käsitellään. Joku muu läheinen on musta vähän eri asia, jos on epäselvää onko vanhempasi tiennyt voi olla että hän ei ole voinut uskoa että sellaista tapahtuu tms. Ei se oikeuta mitään eikä uhrin itsensä tarvitse antaa anteeksi, mutta tilanne ei ole yksinkertainen.
Joskus omalla kohdalla mietin, eikö tietyt sukulaiset tajunneet koskaan muka mitään, mutta en pidä heitä millään tavoin syyllisenä enkä ole heidän kanssaan asiaa sen enempää käsitellyt. He ei mulle kuitenkaan mitään tehneet. Mulle riittää että tekijä ei koskaan tule lähelle mun lapsia, itse olen jo aikuinen kuten mulle hänestä ei ole vaaraa.
Se ei ota vastuuta. Olisi ottanut teoillaan jos moiseen kykenisi. Tee mikä itsellesi on parasta äläkä odota siltä mitään.
Sä oot tehnyt oikein ja minkä pystyt.
Onko hänen selviytymiskeino tunkea pää pensaaseen?
Haluaisin siis vain ymmärtää kuka tässä toimii oikein tai väärin. Itsellä pää on niin pyörällä kun välitän ja tahdon ymmärtää mutta myös epätodellinen ja ajoittain vihainen koska en voi ymmärtää miten tapahtunut voi olla mahdollista.
Vanhempani olettaa minun voivan vain jatkaa suhdetta häneen kuten ennen ja minä vaadin selontekoa tai jonkinlaista inhimillistä reaktiota vaikeaan asiaan. Kuitenkin pitäisi ilmeisesti vain unohtaa ja mennä eteenpäin kuin mitään ei olisi ollut hänen mielestään.
Minä en siihen pysty hänen seurassaan.
-aloittaja