Onko täällä jonkun vanhempi, joka puhunut ja ajatellut elävänsä vanhaksi kuollutkin yllättäen? Eli noin 65-75v?

Anoppi aikoinaan.Oli 65v ja haaveili palvelutaloon menosta, sit kun olisi tarpeeksi ikää siihen. Kuoli yllättäen.

Äitini haaveili lapsenlapsista ja siitä miten eläkkeellä reissaa isän kanssa ja tekee sitä ja tätä. Kuoli syöpään 61-vuotiaana.

Ei se enää puhu, kuoli jo!

Erittäin hyväkuntoinen, teki osa-aikaisesti töitäkin seitsenkymppiseksi, harrasti paljon, hoiti lapsenlapsia jne. Oli paljon tulevaisuudensuunnitelmia. Perusterve, suku pitkäikäistä, terveelliset elämäntavat jne, eli aivan realistista oli olettaa, että aikaa olisi vielä.

Sitten tuli yllättäen sairaus, joka vei nopeasti. Ei ollut edes ikään liittyvä sairaus, vaan sellainen, johon yleensä sairastutaan nuorempana.