Miksi vanhemman pitää samaistua lapseen ja

Sitten ollaan 10 vuoden päästä lirissä, kun lapsi päättää vetää muutaman pullon keskikaljaa kavereiden kanssa kaupungilla.

joilta kysellään mielipidettä joka asiaan. Tiedän perheen jossa 3v päättää mitä päivisin tehdään ja jollei halua lähteä johonkin sovittuihin tapahtumiin niin eivät oikeasti lähde. Ihan kuin 3v tajuaisi mihin oikeasti ollaan edes menossa!



Sillä on vaan ei ei kausi eli vastaa kaikkeen ei, en halua ja äiti noudattaa näitä toiveita joka asiassa, jopa syömisissä.

Eihän se nyt tarkoita sitä että maailman pyörii lapsen ympärillä jos hänelle ei heti lätkäistä kovia rangaistuksia.

Monesti omat kokemukset todellakin auttaa siinä lapsen kasvattamisessa. Jos kyse on jostain pikku rikkeestä ja mitä ei usein tai ole aikaisemmin ikinä edes tapahtunut, niin silloin voi miettiä tosiaan sitä syytä ja seurausta.

Se ei sulje pois sitä että lasta ei moitittaisi tai kiellettäisi.



Mulle tuli elävästi mieleen se kun vedin ekat kännit ja jäin kiinni, sinä päivänä kun mun oma lapsi makasi humalassa kotona. Mietin että mitä silloin itse ajattelin aamulla ja miten mun oma äiti asiaan reagoi. Kasvain, ihan samoin toimin kuin oma äitini, en huutanut, selitin vaan faktat ja mitä mieltä olen ja mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan jos niin vielä käy. En minä mitään aresteja lätkinyt tai mitään häneltä pois vienyt. Lapsi ol nolo, niinkuin olin minäkin silloin kun jäin kiinni.



Mä sovellan tota samaa myös pienemmissä asioissa ja hyvin on pelannut. Toki sanktiot kovenee jos ei opi, mutta tollainen heti kovat käyttöön on mun mielestä aivan typerää.

Missä ihmeessä aloituksessani puhuin että rangaistuksien tulee olla kovat?!?



Nyt et selvästi ymmärtänyt aloitusta... pointtina oli että aikuisen tulee opettaa lapselle esim. hyvät ruokailutavat, ensin ruoka sitten herkut. Totuus on että aikusena voit syödä toisinpäin mutta nykyään se opetetaan jo lapsellekkin että koska aikuinen voi tehdä näin niin sinäkin voit.



Aikuisena voin vetää 300g sipsejä illalla mutta en anna pienen lapseni tehdä niin. Mutta tätäkin tapahtuu, enhän minä voi syödä yksin, lapsenkin tekee mieli ja lasta kohtaan on epäreilua jos minä syön kun lapsi nukkuu.



Rangaistuksista en puhunut mitään vaan siitä miten lapset saa olla keskipisteenä ja päättää asioista jotka ei heille kuulu. Ja tottakai lapsen ymmärätminen miksi toimii tietyllä tavalla on lapsen hyväksi. se on ihan eri asia.



ap

Lapsella saa olla eri säännöt kuin aikuisella, ja niistä voi ja pitää pitää kiinni. En minäkään tajua niitä vanhempia, joiden mielestä lapsi on joku tasa-arvoinen tekijä siellä kodissa, joka saa jääkaapista rohmuta mitä haluaa, jos ei ole erikseen sovittu, että joku säästetään jonnekin.



Ei lapsella pidä olla aikuisen oikeuksia kodissa, lapsi kysyy lupaa, jos jotain haluaa, ja sitten kun oman kodin perustaa, voi ostaa sinne itse mitä haluaa.

Missä ihmeessä aloituksessani puhuin että rangaistuksien tulee olla kovat?!?

Nyt et selvästi ymmärtänyt aloitusta... pointtina oli että aikuisen tulee opettaa lapselle esim. hyvät ruokailutavat, ensin ruoka sitten herkut. Totuus on että aikusena voit syödä toisinpäin mutta nykyään se opetetaan jo lapsellekkin että koska aikuinen voi tehdä näin niin sinäkin voit.

Aikuisena voin vetää 300g sipsejä illalla mutta en anna pienen lapseni tehdä niin. Mutta tätäkin tapahtuu, enhän minä voi syödä yksin, lapsenkin tekee mieli ja lasta kohtaan on epäreilua jos minä syön kun lapsi nukkuu.

Rangaistuksista en puhunut mitään vaan siitä miten lapset saa olla keskipisteenä ja päättää asioista jotka ei heille kuulu. Ja tottakai lapsen ymmärätminen miksi toimii tietyllä tavalla on lapsen hyväksi. se on ihan eri asia.

ap

Jokainen siis tekee niitä, niin ei se että samaistuu lapsen tekemään tekoon tai omaan kokemukseen, tarkoita sitä että lasta ei kiellettäisi asiasta tai kasvattettaisi.

minä ymmärrän lasta että tekee mieli syödä esim. kaikki karkit kaapista. ymmärrän ettei pyydä siihen lupaa koska tietää ettei saa. Ymmärrän että tämän vuoksi syö ne salaa.



MUTTA; sen jälkeen pistän lapsen ymmärtämään äitiä, miksi äiti vie karkkipäivän pois siltä viikolta.



Pointti olikin seuraava että kun lapsi tekee virheitä niistä tulee rangaista. EI mitään kovia käyttöön esim. kuukauden karkit kielletty vaan vaikkapa se viikko ja KESKUSTEluA siitä miksi teki väärin.



Se että ymmärretään lasta niin ettei tekemällään virheellä ole mitään seurauksia, vain ymmärtämistä, tehdään lapsista kuninkaita jotka voi tehdä mitä vain koska aina äiti ymmärtää ja ymmärtää ja peilaa omaa käytöstään lapseen ja totetaa että niin minäkin olisin tehnyt. Kehutaan vielä että miten on fiksu lapsi....



Aikuiset ei oikeasti enää uskalla syödä yksin herkkuja tai tehdä mitään muutakaan aikuisille olevia juttuja koska se on lapselle epäreilua kun ei voi osallistua...



Ihan naurettavaa!!! Kohdelkaa lapsia lapsina!