Lue keskustelun säännöt.
Turun yliopiston tohtorintutkinto- ohjelmat KAIKKI englanninkielisiä, myös "amk-maisteri" voivat hakea!
12.09.2025 |
Älytöntä että Suomessa ei voi enää tehdä mitään tutkintoja suomeksi yliopistoissa.
Tutkintoajat alasta riippumatta painettu alas viiteen vuoteen ja opetus tapahtuu alusta asti suomalaisille vieraalla kielellä, luennoitsijat ja opiskelijat kaikki joutuvat tekemään kaiken työnsä vieraalla kielellä. Edes ei saa suomalaiset opintojen aikana keskenään puhua Suomea, se koettaisiin toisten suomalaisten mielestä rasismiksi!
Onko missään muussa maassa korkeakouluopetus täysin järjestetty vieraalla kielellä, ei ainakaan muissa Pohjoismaissa? Miten vaikuttaa tavallisen maisterin taito- ja tietotasoon että on joutunut pakon edessä opiskelemaan vieraalla kielellä- todellakaan enää missään koko maapallolla ei voi opiskella korkeakoulututkintoa Suomen kielellä!
Itse olen nuorena asunut vuosia englanninkielisissä maissa mutta en olisi maisterina saavuttanut nykyistä ammattilaisuustasoani jos olisin joutunut opiskelemaan englanniksi, hyvin stressaavaa olisi ollut ja tuntunut teennäiseltä.
Ja sitten amklaisten kouluttaminen tohtoreiksi yliopistolla; hulluksi on mennyt, täysin vailla tieteellistä näkökulmaa, edes lukiota käymättä nykyään voi tulla tohtoriksi. Missä ammattikorkeakouluissa opiskellaan vaikka luonnontieteitä, biologiaa, geologiaa, tähtitiedettä sillä tasolla että valmistunut on kelpoinen yliopiston tohtoriopiskelijaksi?
Ja kaikki amk- tutkinnotkin englanninkielisiä vaikka lähes kaikki amksta valmistuneet tulevat tekemään työuransa Suomessa.
Miksi Suomi haluttiin hylätä tieteen kielenä?
N44, jatko- opintoja harkitseva SUOMALAINEN!
Kommentit (19)
Kielitaidottomalla akateemisella ei tee mitään. Tieteen kieli on englanti. Hyvä on osata tieteenalasta riippuen myös esim. saksaa, ranskaa, italiaa, venäjää. Tiede on aina ollut yleismaailman kielillä Ennen se toimi latinaksi, nykyisin pääosin englanniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo yamk-käynyt ihminen on saanut hakea tohtorikoulutettavaksi koko ajan. Miten tämä sinulle tulee yllätyksenä? Täällä palstalla tätä asiaa on sanottu jo pitkään. Pääsevät väittelemään jos haluavat. Ja miksi sekoitat nyt lukion tähän. Ei kaikki yliopiston käyneetkään ole käyneet lukioita. Ei kai tämä sinulle nyt yllätyksenä tule? Ja jos yamk:n käynyt pääse koulutukseen, niin meinaatko ettei siinä ole näytetty jo riittäviä taitoja esim. Tutkimusmenetelmien hallinnasta? Et siis arvosta valintaprosessia, joka koulutukseen on?
Muuhun en ota kantaa, kuin että minusta on ymmärrettävää tämä kielipolitiikka. Se eibtaas tarkoita, että olisiko se fiksua.
Vierailija kirjoitti:
Kielitaidottomalla akateemisella ei tee mitään. Tieteen kieli on englanti. Hyvä on osata tieteenalasta riippuen myös esim. saksaa, ranskaa, italiaa, venäjää. Tiede on aina ollut yleismaailman kielillä Ennen se toimi latinaksi, nykyisin pääosin englanniksi.
Aika vanhanaikainen tapa ajatella. Tekoäly voi lähitulevaisuudessa kääntää kaikki kielet mille tahansa kielelle reaaliajassa, joten englantia tulee tarvitsemaan yhä vähemmän ja vähemmän tulevaisuudessa.
Nature olisi varmaan otettu savon kielisestä käsiksestä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo yamk-käynyt ihminen on saanut hakea tohtorikoulutettavaksi koko ajan. Miten tämä sinulle tulee yllätyksenä? Täällä palstalla tätä asiaa on sanottu jo pitkään. Pääsevät väittelemään jos haluavat. Ja miksi sekoitat nyt lukion tähän. Ei kaikki yliopiston käyneetkään ole käyneet lukioita. Ei kai tämä sinulle nyt yllätyksenä tule? Ja jos yamk:n käynyt pääse koulutukseen, niin meinaatko ettei siinä ole näytetty jo riittäviä taitoja esim. Tutkimusmenetelmien hallinnasta? Et siis arvosta valintaprosessia, joka koulutukseen on?
Muuhun en ota kantaa, kuin että minusta on ymmärrettävää tämä kielipolitiikka. Se eibtaas tarkoita, että olisiko se fiksua.
Miksi ap Ei vastaa näihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni on surullista, kun nämä koulut saavat valtiollista tukea verinmaksajilta, vaikka eivät yhtään kunnioita perustuslakia.
Jos haluaa olla kansainvälinen, parempi maksaa omasta pussista viulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitaidottomalla akateemisella ei tee mitään. Tieteen kieli on englanti. Hyvä on osata tieteenalasta riippuen myös esim. saksaa, ranskaa, italiaa, venäjää. Tiede on aina ollut yleismaailman kielillä Ennen se toimi latinaksi, nykyisin pääosin englanniksi.
Aika vanhanaikainen tapa ajatella. Tekoäly voi lähitulevaisuudessa kääntää kaikki kielet mille tahansa kielelle reaaliajassa, joten englantia tulee tarvitsemaan yhä vähemmän ja vähemmän tulevaisuudessa.
Tekoäly ei ymmärrä mitä se kääntää ja sotkee siten käsitteitä, jotka tieteessä saattavat olla juurikin se oleellinen asia ymmärtää. Tieteellisiä käännökisä ei monellakaan alalla tee edes kääntäjä, vaan esim. historiaa voi kääntää historian tohtori tai kielitiedettä kielitieteen tohtori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turun yliopisto oli ensimmäinen suomenkielinen yliopisto, nytkö sillä suomen kielellä ei olekaan enää mitään merkitystä?
Vierailija kirjoitti:
Turun yliopisto oli ensimmäinen suomenkielinen yliopisto, nytkö sillä suomen kielellä ei olekaan enää mitään merkitystä?
Näin se sivistys tuhotaan, sisältä päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turun yliopisto oli ensimmäinen suomenkielinen yliopisto, nytkö sillä suomen kielellä ei olekaan enää mitään merkitystä?
Onhan sillä. Voimme kouluttaa Suomen maaperällä akateemisemme itse. Ei tarvitse lähteä muihin maihin kouluttautumaan. Kieli tietenkin on englanti kaikkialla.
Tieteelliset artikkelit, tutkimukset ja kirjat ovat englanniksi. Siksi et pärjää suomella tohtoriopinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki materiaali on nykyään ulkomaan kielillä, joten koko koulutus tehdään englanniksi. Tästä johtuen sitten suomen kieli näivettyy, kun uutta akateemista ammattisanastoa ei synny, mikä sitten taas johtaa lopulta siihen ettei koulutusta voi edes käydä suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Tieteelliset artikkelit, tutkimukset ja kirjat ovat englanniksi. Siksi et pärjää suomella tohtoriopinnoissa.
Vertaisarviointeja omille artikkeleille ei myöskään kannata odottaa, jos julkaisee vain suomeksi. Tieteen pitää voida keskustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap! En ymmärrä, mikä on ongelmasi.
- Julkaisukieli on jo pitkään ollut englanti. Oma ammattisanastonsa pitää siksi hallita englanniksi. Perusteet tietysti hyvä osata suomeksi.
- Vieraalla kielellä kirjoittaminen ja opiskelu yleensäkin on hitaampaa kuin äidinkielellä. Mutta mistä hankkisit tarpeeksi laajasti julkaisuja suomeksi, ilman että päädyttäisiin vain lainailemaan toisiaan? Akateeminen keskustelu olisi aika kapeaa.
- Mitä väliä sillä on, että onko yliopistoon siirtyvä opiskelija käynyt amkin tai edes ylioppilaaksi? Taso on silti todistettava opinnoissa. Tod.näk. vaikeampaa kuin muilla opiskelijoilla.
- Jos olet opiskellut anglo-amerikkalaisessa systeemissä, tiedät hyvin, että esim. MBA-opintoihin pääsee ilman bacheloria. Rankkaa on, mutta mahdollista.
T. viidellä kielellä eri maissa tutkintoni tehnyt. Älä ole noin rajoittunut, tiedän, mistä puhun.
Kirjat oli DI-opinnoissa jo 20 vuotta sitten englanniksi. Ei kannata julkaista suomeksi erikoisempia oppikirjoja, kun niitä löytyy jo valmiina englanniksi, eikä ostajia ole paljon Suomessa. Opettajista oli myös useampi muualta maailmasta, joten he opettivat myös englanniksi. Ei ollut suuri ongelma, koska matematiikka on samanlaista, oli kieli mikä tahansa. Ja helpotti vaihtoon lähtöä, kun tunsi alan sanaston jo englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Tieteelliset artikkelit, tutkimukset ja kirjat ovat englanniksi. Siksi et pärjää suomella tohtoriopinnoissa.
Kyllä Suomessa voi edelleen tehdä väikkärin muillakin kielillä kuin enkuksi. Ihan suomeksi ja ruotsiksi ja vastikään olin kuuntelemassa suomalaisen väittelijän saksankielistä väitöstä, saksaksi oli kirjoittanut väitöskirjansa. Enkku on tieteen lingua franca, siitä ei pääse mihinkään, mutta enemmän olisi suotavaa kirjoittaa suomeksi siksi, että sillä tavoin tutkimukset tulisivat paremmin suuren yleisön tietoon.
Tuo oli täyttä sontaa mitä ap kirjoitti, että yliopistossa ei edes saa jutella suomeksi opiskelujen ulkopuolella. Kyllä saa, eikä ole pakko viettää ulkkarien kanssa aikaa lainkaan jos ei halua.
Usealla alalla ei olisi edes realistista tehdä tutkimusta suomeksi. Kun ei edes perussanastoa ole suomeksi. Tieteen termipankki on onnetonta näpertelyä. Muistan että gradussa piti olla suomeksi tiivistelmä. Sävelsin sinne vaan päästäkeksittyjä sanoja kun ei niitä ollut kukaan suomentanut.
Noita muutamia paikkoja hakee tuhansia ihmisiä Kiinasta, Bangladeshissa, Intiasta, kaikista mahdollisista kehitys.maista- valmistuttuaan lähtevät maailmalle. Suomi köyhtyy näinkin sekä kulttuurillisesti että osaamisellisesti.
Sannan ja liin haamut, kaikki woketus ja inklusiivisuus kitkettävä kokonaan suomalaisesta koulu- ja opiskelumaailmasta!
T eri, n33