Voiko etä estää
paikkakunnan vaihdoksen useiden satojen kilometrien päähän tai vaikka ulkomaille, jos on yhteishuoltajuus?
Kommentit (7)
Sehän on ihan selvä.
Kotimaan muutosta en tiedä onko oikeutta estää. Tietysti se on etävanhemman kannalta todella paha takaisku jos exä muuttaa lapsen kanssa toiselle puolelle SUomea. Ainakin jos etävanhempi on vastuullinen ja asiansa hoitava vanhempi.
Kotimaassa muuttamiseen lapsen etävanhemmalla ei ole sananvaltaa. Toisaalta etänä selvittäisin siinä tilanteessa onko mahdollista muuttaa lapsen asumista. Jos etän luokse muutossa säilyisi koulu, hoitopaikka, sukulaisuussuhteet ja kaveripiiri saattaisi se onnistuakin. Muuttajalle myös pitäisi tulla enemmän vastuuta kasvaneista matkakuluista.
Millä perusteella voi estää ulkomaille muuton? Miksi muuttajalle tulisi matkakuluja enemmän?
Millä perusteella voi estää ulkomaille muuton? Miksi muuttajalle tulisi matkakuluja enemmän?
Jos on yhteishuoltajuus niin ei saa ilman toisen suostumusta muuttaa lapsen kanssa ulkomaille.
Matkakulujahan tulee molemmille enemmän, mutta se muuttaja on tavallaan "syyllinen" siihen, koska muutollaan aiheuttaa nämä kasvavat matkakulut.
Millä perusteella voi estää ulkomaille muuton? Miksi muuttajalle tulisi matkakuluja enemmän?
Jos on yhteishuoltajuus niin ei saa ilman toisen suostumusta muuttaa lapsen kanssa ulkomaille.
Matkakulujahan tulee molemmille enemmän, mutta se muuttaja on tavallaan "syyllinen" siihen, koska muutollaan aiheuttaa nämä kasvavat matkakulut.
Kuullostaa epätodelliselta, että muuttaja olisi "syyllinen" muuttoon ja, siksi joutuisi maksamaan matkakuluja enemmän. Onkohan lastenvalvoja samaa mieltä...
lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut. Jos lapsi muutaa ulkomaille, niin toki etävanhemmalle tulee isot kulut lapsen tapaamisesta. Toki myös lähi voi ne maksaa, mutta joka tapauksessa asia huomioidaan elarin suuruutta laskiessa.
Käsittääkseni ei ole ihan yksiselitteistä Suomen sisälläkään muutto, eikä etenkään ulkomaille muutto. Yhteishuoltajuus on yhteishuoltajuus. Tarvittaessa käräjäoikeus päättää, jääkö lapsi Suomeen tai entiselle paikkakunnalle.
Kotikuntalain 15 §:n mukaan maistraatin on varattava lapsen huoltajille tilaisuus antaa määräajassa selvitys ilmoituksen johdosta, jos ilmoituksen muutosta on tehnyt alle viisitoistavuotias lapsi. Jos ilmoituksen on tehnyt henkilö, joka on täyttänyt viisitoista mutta ei kahdeksaatoista vuotta, maistraatin on tarvittaessa varattava hänen huoltajilleen tilaisuus antaa määräajassa selvitys ilmoituksen johdosta. Säännöksen perustelujen (HE 104/1993 vp ) mukaan alle viisitoistavuotiaan lapsen huoltajia on aina kuultava, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kuuleminen on tässä tapauksessa merkinnän tekemisen ehdoton edellytys. Jos ilmoituksen tehnyt on 15-17-vuotias, kuulemisesta päättäminen on maistraatin harkinnassa. Kuulemisen tarkoituksena on selvittää lapsen tosiasiallinen kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka. Säännös koskee sekä niitä ilmoituksia, jotka lapsi on tehnyt pelkästään itsestään, että niitä ilmoituksia, jotka hän on tehnyt perheenjäsentensä puolesta.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983 ) eli ns. lapsenhuoltolain 4 §:n mukaan lapsen huoltajan tehtäviin kuuluu oikeus päättää muun muassa lapsen asuinpaikasta. Lain 5 §:n mukaan lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi.
Jos toinen yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmista tekee muuttoilmoituksen lapsen puolesta, hän on vastuussa siitä, että päätös lapsen asuinpaikasta on tehty yhteisesti toisen vanhemman kanssa lapsenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Kotikuntalain mukaan muuttoilmoituksen voi muuttavan henkilön puolesta tehdä myös hänen mukana muuttava perheenjäsenensä. Tähän perustuva huoltajavanhemman oikeus esimerkiksi tehdä muuttoilmoitus hänen kanssaan muuttavan lapsen puolesta ei tarkoita sitä, että tällä vanhemmalla olisi oikeus yksin päättää lapsen asuinpaikasta. Lapsen huoltajavanhempien päätös lapsen asuinpaikasta ja muuttoilmoituksen tekeminen ovat eri asioita ja niistä säädetään eri laeissa.
Kotimaassa muuttamiseen lapsen etävanhemmalla ei ole sananvaltaa. Toisaalta etänä selvittäisin siinä tilanteessa onko mahdollista muuttaa lapsen asumista. Jos etän luokse muutossa säilyisi koulu, hoitopaikka, sukulaisuussuhteet ja kaveripiiri saattaisi se onnistuakin. Muuttajalle myös pitäisi tulla enemmän vastuuta kasvaneista matkakuluista.