Ihmiset jotka ovat mieltyneet karkeaan ja alhaiseen ja pilkkaavat kaikkea kaunista ja herkkää
On ihmisiä jotka ovat mieltyneet karkeisiin ja alhaisiin juttuihin, se kuuluu heidän kielenkäytössään, musiikki- ja kulttuurimaussaan ja mielenkiinnonkohteissaan, esim. rappio, kapinallisuus ja satanismi vetävät puoleensa. Ja olkoon niin, jokainen tyylillään. Ongelma on, että osa näistä karkeista tyypeistä pilkkaa kaikkea kaunista ja herkkää sekä pyrkimystä jalomielisyyteen. Esim. ilmaisevat voimakasta vihaa kristillistä vakaumusta kohtaan ja pilkkaavat jos kuulevat jonkun vaikka lainaavaan jotain runoa tai kuuntelevan klassista musiikkia. Saattavat vääntää jonkun kauniin runon seksuaalisesti vihjailevaan muotoon jne.
Onko kyseessä luonne vai kotoa saatu malli? Voiko henkilö oppia pois tuollaisesta vielä aikuisena?
Kommentit (5)
Tai vähän sama että jossain juuri maalattu seinä niin jonkun täytyy mennä spreijaamaan se
Luulen, että joitakin ihmisiä hämmentää omat tunteet ja niiden valtaan joutuminen. Silloin on haavoittuva. Niinpä heillä on tarve kuitata herkät asiat karkeudella.
Hyvityksenhakua ja maksattamista. Tästä puhutaan aivan liian vähän, ja ilmiö on arkistettu, koska suunnilleen kaikki teemme sitä jossain määrin, ja sen myöntäminen on vähintään noloa.
"esim rappio, kapinallisuus". No onhan se rappiolla hyvä olla.
Se on joku outo tarve tuhota kaikki kaunis ja hyvä ympäriltään.
Erityisesti ihmiset. Mitä korkeammalta saa jonkun revittyä alas sinne moraalisiin pohjamutiin, sen parempi.
Tähän samaan ilmiöön perustuu monen miehen toive saada se puhdas, nuori neitsyt itselleen. Että he voivat tuhota tämän fyysisesti ja psyykkisesti.