Lue keskustelun säännöt.
miten selvitä erosta 50-vuotiaana?
02.09.2025 |
Mistä te, jotka erositte n 50-vuotiaina, saitte uutta sisältöä elämään? Millaista uutta tekemistä kannattaisi ruveta harrastelemaan, ettei tulisi tyhjä olo? Uusi suhde ei ainakaan juuri nyt kiinnosta. Helposti tulee se olo, että kaikki on jo ohi, kun lapsetkin on jo isoja ja ammatilliset haaveetkin on jo aika lailla toteutettu. Sitten joku keski-iän masennus ja väsymys tuntuu, millä siitä pääsee eroon? Joskus nuorempana erot olivat raastavampia mutta toisaalta uudet jutut innostivat. Nyt elämä menee vain samaa tylsää rataa.
Kommentit (61)
Ryyppääminen auttaa, eipä tuossa oikein muutakaan enää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälittää ihmiset joille vielä 50-vuotiainakin parisuhde on elämää määrittävä tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Olisit miettinyt näitä asioita ennen kuin voimaannuit ja paskoit suhteesi.
Suhde loppui ihan hyvistä syistä, enkä toivo sitä takaisin, mutta minulla on nyt paljon vapaa-aikaa, joka meni ennen kumppanin kanssa touhuillessa.
Minulla oli koko avioliittomme ajan myös oma elämä. Ero teki toki kipeää, mutta ei se minulta sentään elämän sisältöä vienyt.
Erosin 48-vuotiaana eikä mulla ollut yhtään tuo fiilis. Uudet suhteet ei myöskään kiinnosta mua mutta en kyllä toisaalta ymmärrä miten se joku ukko tekee siitä elämästä niin hienon. Nythän on täys vapaus olla ja tehdä mitä lystää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ap joku taapero vai miksi ei oma kapasiteetti riitä keksimään mielekästä tekemistä?
Vierailija kirjoitti:
Onko ap joku taapero vai miksi ei oma kapasiteetti riitä keksimään mielekästä tekemistä?
Nainen ei ole koskaan täysin tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli koko avioliittomme ajan myös oma elämä. Ero teki toki kipeää, mutta ei se minulta sentään elämän sisältöä vienyt.
Ei minultakaan lähtenyt elämän sisältö, mutta huomaan, että minulla on nyt enemmän vapaa-aikaa, enkä tiedä mitä sillä tekisin. Mietin olenko masentunut kun ei tule mitään innostavia ideoita.
Sulla ei ole töitä eikä harrastuksia? Ei ystäviä tai sukulaisia, joiden kanssa viettää aikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan ole kaikki ohi, nythän sun elämä vasta alkaa. Mä aloin harrastamaan ja tapaamaan ystäviä entistä enemmän. Matkustelemaan ja hankin koiran. Elämä on ihanaa nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli koko avioliittomme ajan myös oma elämä. Ero teki toki kipeää, mutta ei se minulta sentään elämän sisältöä vienyt.
Ei minultakaan lähtenyt elämän sisältö, mutta huomaan, että minulla on nyt enemmän vapaa-aikaa, enkä tiedä mitä sillä tekisin. Mietin olenko masentunut kun ei tule mitään innostavia ideoita.
Miksi sinun työpäiväsi lyhentyivät eron myötä? Vapaa-aikahan on se aika, jolloin et ole töissä. Ei se yleensä mitenkään lisäänny, vaikka tulisi ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti todella pelottavaa, jos nainen ei keksi mitään tekemistä ilman miestä.
Että rasittaa lukea nää ilkeät kommentit, missähän vois keskustella asiallisesti, itsellä vähän sama tilanne, tsempit aloittajalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että rasittaa lukea nää ilkeät kommentit, missähän vois keskustella asiallisesti, itsellä vähän sama tilanne, tsempit aloittajalle!
Ilkeät? Mistä lähtien se on ollut ilkeää, että oletetaan keski-ikäisen naisen osaavan keksiä itselleen tekemistä ilman miestäkin?
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti todella pelottavaa, jos nainen ei keksi mitään tekemistä ilman miestä.
No tämä on itse asiassa yksi eron syistä, mies kontrolloi vapaa-aikaani ja dominioi sillä tavalla suhdetta, että en vuosiin ehtinyt tehdä vapaa-ajalla paljoakaan omia asioita. En nyt jaksaisi avata koko elämääni tässä mutta siis elämäntilanteeni on ollut muistakin syistä pitkään sekkaine, että minulla ei ole ns omaa aikaa juuri lainkaan. Olen haaveillut siitä paljon, ja nyt sitä kai olisi, mutta kun en ole sitä vuosiin tai vuosikymmeniin saanut, niin en tiedä mitä tekisin. Kyllä se on tavallaan pelottavaa. Mutta en kyllä oikein tajua mitä varten sitä täällä niin päivitellään, eikä se kai niin erikoista ole, että ero on suuri elämänmuutos ja siihen voi liittyä esimerkiksi tyhjyyden tunnetta tai sen pohtimista, että mitä todella haluaa elämältään. Kiva, että sinulla ei ole ollut sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Että rasittaa lukea nää ilkeät kommentit, missähän vois keskustella asiallisesti, itsellä vähän sama tilanne, tsempit aloittajalle!
Niin, tälläkin palstalla ennen naiset kilvan kannustivat toisiaan eroamaan täysin yksipuolisten ja väritettyjen tarinoiden perusteella. Yhdessä voimaannuttiin ja paskottiin joukolla lukemattomia parisuhteita ja ydinperheitä. Nyt kun palstalla on vihdoin alettu kritisoimaan tätä älyvapaata ja kollektiivista perseilyä täysin aiheellisesti, niin onhan se rasittavaa! 😂
Vierailija kirjoitti:
Että rasittaa lukea nää ilkeät kommentit, missähän vois keskustella asiallisesti, itsellä vähän sama tilanne, tsempit aloittajalle!
Oletko viisivuotias?
Vierailija kirjoitti:
Että rasittaa lukea nää ilkeät kommentit, missähän vois keskustella asiallisesti, itsellä vähän sama tilanne, tsempit aloittajalle!
Tsempit sinullekin, uskon, että uusi suunta kiva löytyy meille molemmille. Tämä palsta on ihan kummallinen, halutaan vain haukkua! Ehkä joku tulee kertomaan omista kokemukisstaan tai ehdottaa jotakin. Tai jos tulee vain näitä ilkeitä kommentteja, niin täytyy vain etsiä muualta ideoita ja jättää toksiset palstailijat omaan myrkkyynsä.
Erosin 56 vuotiaana ja olen oikeastaan vaan innoissaan, että viimeinkin on mun vuoro keksittyä itseeni. Lapsetkin on jo isoja ja pärjäävät pitkälti itse eikä mies vie enää millään lailla mun aikaani tai ennen kaikkea voimiani.
Elämässä on nyt paljon tyhjyyttä minullakin, sen myönnän kyllä, mutta sehän on vaan mahtavaa. Nyt voin kokeilla uusia juttuja, joihin ei aiemmin riittänyt aikaa. Voin käydä uudessa harrastuksessa vaikka vaan sen kerran todetakseni, ettei ole minua varten eikä mun tarvi kuuulla kotona, että tämänkin jätin keseken. Tai voin kokeilla uutta juttua ilman, että minulle sanotaan, että siihen ei ole rahaa, voi tehdä jotain fiksumpaakin tai että ajan voisi käyttää paremmin.
En pysty samaistumaan tuohon keski-iän masennukseen ja väsymykseen. Totta kai välillä väsyttää, mutta olen edelleen kiinnostunut uusistakin asioista. On totta, että elämässä on enemmän tyhjyyttä, mutta itse näen sen mahdollisuutena. Nyt voin kokeilla asioita, joihin ei aiemmin ollut aikaa: harrastuksia, kursseja tai vaikka pieniä reissuja. Ei mihinkään tarvitse kerrasta sitoutua, voihan sitä vain testata ja katsoa, miltä tuntuu. Itseäni ilahduttaa eniten, ettei kukaan ole minulle siitä huomauttelemassa, että jokin juttu jäi yhteen kertaan.
Ehkä sinusta tuntuu nyt väsyneeltä tai tyhjältä, kun takana on vuosia muiden tarpeiden ja aikataulujen ehdoilla. Kun tuollainen vaihe loppuu tulee helposti olo, ettei oikein tiedä, mitä seuraavaksi. Mutta ehkä juuri nyt sinulla on aikaa ja tilaa pysähtyä miettimään, mikä kiinnostaa, mistä saat iloa. Elämä ei ole ohi, ehkä se on vasta nyt aidosti sinun näköistäsi.
Olisit miettinyt näitä asioita ennen kuin voimaannuit ja paskoit suhteesi.