Määrääkö tuomioistuin pyynnöstä elvytyskiellot?

Ei määrää.

Ei siihen mitään tuomioistuinta tarvita. Hoitava lääkäri tekee päätöksen ja keskustelee asiasta omaisten kanssa. Toki potilaan itsensäkin kanssa, jos tajuissaan ja ymmärtävässä tilassa.

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen mitään tuomioistuinta tarvita. Hoitava lääkäri tekee päätöksen ja keskustelee asiasta omaisten kanssa. Toki potilaan itsensäkin kanssa, jos tajuissaan ja ymmärtävässä tilassa.

Et nyt ymmärrä. Sukulaiset vastustavat tätä kieltoa.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen mitään tuomioistuinta tarvita. Hoitava lääkäri tekee päätöksen ja keskustelee asiasta omaisten kanssa. Toki potilaan itsensäkin kanssa, jos tajuissaan ja ymmärtävässä tilassa.

Et nyt ymmärrä. Sukulaiset vastustavat tätä kieltoa.

AP

 

Elvytyskiellon, eli DNR-päätöksen, vastustus tarkoittaa sitä, että potilas ei itse halua elvytyskieltoa tai hänen omaisensa vastustavat päätöstä, ja tämä tilanne aiheuttaa ristiriidan potilaan tai omaisten toiveiden ja hoitavan lääkärin tekemän päätöksen tai muun hoitosuunnitelman välille. Elvytyskielto voi olla potilaan toivomus, mutta lääkäri voi myös tehdä sen lääketieteellisin perustein. Vastustus voi liittyä tietokatkoksiin terveydenhuollon tietojärjestelmissä tai siihen, että potilaan toiveet eivät tule huomioiduksi. 

Mitä elvytyskielto on?

DNR-päätös (Do Not Resuscitate):

Lääketieteellinen päätös, joka tarkoittaa, että jos potilaan sydän pysähtyy, painelu-puhalluselvytystä ei aloiteta, vaan potilaan sallitaan kuolla luonnollisesti. 

Ei rajoita muita hoitoja:

Elvytyskielto ei tarkoita, että potilaan muita hoitoja, kuten tehohoitoa tai hengityskonehoitoa, ei tehtäisi. 

Milloin vastustus tulee esiin?

Potilaan ja omaisten toiveet vs. lääkärin päätös:

Elvytyskielto tulee kiistanalaiseksi, jos potilas tai hänen omaisensa vastustavat lääkärin tekemää elvytyskieltopäätöstä. 

Tietojen kirjaaminen ja saatavuus:

Vastustusta voi aiheuttaa se, että elvytyskielto ei ole kirjattu asianmukaisesti potilastietoihin tai ettei tieto ole kaikkien hoitajien käytettävissä, esimerkiksi eri tietokantojen vuoksi. 

Potilaan hoidon rajaukset:

Elvytyskielto voi olla osa laajempaa hoitosuunnitelmaa, ja jos se laaditaan vastoin potilaan tahtoa, se rikkoo hänen hoitotahtonsa ja herättää vastustusta. 

Miten vastustukseen voi vaikuttaa?

Potilaan hoitotahto:

Potilas voi kirjata toiveen elvytyskiellosta tai sen epäämisestä OmaKantaan. 

Yksilöllinen arvio:

Lääkärin tulee tehdä päätös tapauskohtaisesti, potilaan terveydentilan ja toiveiden perusteella. 

Tietojen tarkistus:

Jos epäilee, ettei elvytyskieltoa ole kirjattu, voi olla hyvä ottaa yhteyttä keskussairaalaan tai hoitavaan lääkäriin. 

Selvitys ja keskustelu:

Hoivakotihenkilökunnan ja potilaan omaisten tulee tietää elvytyskielto, ja sen perusteista tulee käydä keskustelua, jotta kaikki ymmärtävät päätöksen taustan.