Mikä äänikirjoissa ärsyttää?
Minua ärsyttää, kun ruotsalais-dekkareissa lukija kertoo gävlestå, kun pitäisi ääntää "jeevle" tai Åhlens tavaratalo äännetään Ählens.
Puhumattakaan väärin äännetyistä ranskan tai italian kielen sanoista. Eräässäkin ruotsalaisesta dekkarissa pariskunta joi aterialla "tsianti-viiniä", vaikka tarjolla oli suomeksi sanottuna pelkkää kianti-viiniä
Nim. Pilkunnussija
Kommentit (29)
Nariseva ääni. Loppuu heti kuuntelu jos on. Onneksi juuri koskaan ei ole. Toinen jos henkäisee kuuluvasti välillä
Ei mikään kun en niitä kuuntele. Mä luen mielummin ihan fyysistä kirjaa ja uppoudun ihan kunnolla tarinaan. Äänikirjan kanssa alkaa ajatukset harhailla ja pian jää kuuntelu. Mä pidän fyysisestä kirjasta, sivujen kääntelystä ja omien mielikuvien luomisesta. Uuden kirjan tuoksu on ihana.
Olen nyt kuunnellut Elly Griffithsin Ruth Galloway -sarjaa ja ärsyttää kun siinä sanotaan koko ajan SANOO. Kirjailija/kääntäjä ei tunne mitään synonyymiä. Ei ikinä: kysyy, vastaa, kehoittaa, toteaa, karjaisee, kuiskaa tai mitään muutakaan vaan aina Ruth sanoo, Nelson sanoo, Judy sanoo jne. Kaikki vaan sanovat.
Vierailija kirjoitti:
Tolkuton mainostaminen ja someyhteistyöt.
Öö ne on podcasteja. Äänikirjoissa ei oo mainoksii
Ei minua ainakaan kukaan pakota niitä kuuntelemaan. Enkä ole kuunnellutkaan kymmeneen vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt kuunnellut Elly Griffithsin Ruth Galloway -sarjaa ja ärsyttää kun siinä sanotaan koko ajan SANOO. Kirjailija/kääntäjä ei tunne mitään synonyymiä. Ei ikinä: kysyy, vastaa, kehoittaa, toteaa, karjaisee, kuiskaa tai mitään muutakaan vaan aina Ruth sanoo, Nelson sanoo, Judy sanoo jne. Kaikki vaan sanovat.
Ei saa sanoa.
En jaksa keskittyä äänikirjoihin. Oikeissa kirjoissa on fiilistä.
Sylkiäänet lukijalla. Kun oikein kuulee sellaisen litinän joka kerta, kun avaa suun. Ällöttävää eikä pysty kuuntelemaan sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt kuunnellut Elly Griffithsin Ruth Galloway -sarjaa ja ärsyttää kun siinä sanotaan koko ajan SANOO. Kirjailija/kääntäjä ei tunne mitään synonyymiä. Ei ikinä: kysyy, vastaa, kehoittaa, toteaa, karjaisee, kuiskaa tai mitään muutakaan vaan aina Ruth sanoo, Nelson sanoo, Judy sanoo jne. Kaikki vaan sanovat.
Ei saa sanoa.
Sanos muuta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt kuunnellut Elly Griffithsin Ruth Galloway -sarjaa ja ärsyttää kun siinä sanotaan koko ajan SANOO. Kirjailija/kääntäjä ei tunne mitään synonyymiä. Ei ikinä: kysyy, vastaa, kehoittaa, toteaa, karjaisee, kuiskaa tai mitään muutakaan vaan aina Ruth sanoo, Nelson sanoo, Judy sanoo jne. Kaikki vaan sanovat.
Ei saa sanoa.
Sanos muuta!
Sanomatta paras.
Mikään ei olisi hirveämpää kuin kuunnella kirjaa jonkun toisen lukemana. Kirjoja ostan ja luen urakalla. Niin kauan kuin näkö pelaa, en aio äänikirjoja kuunnella.
Liika ääninäytteleminen. Äänikirja on nimenomaan kirja, jota luetaan. Ei mikään radionäytelmä, missä eri roolit näytellään.
En ole kuunnellut yhtäkään äänikirjaa kun ajatus siitä että lukijaan ääni/puhetapa olisikin jotenkin vastenmielinen on niin ei nyt sentään ahdistava/pelottava mutta ehkä vastenmielinen.
Vierailija kirjoitti:
Liika ääninäytteleminen. Äänikirja on nimenomaan kirja, jota luetaan. Ei mikään radionäytelmä, missä eri roolit näytellään.
Musta on kiva kun Vares-äänikirjoissa on eri hahmoilla erottuvat äänet. Esim. novellikirjailija Luusalmen ääni just passeli.
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt kuunnellut Elly Griffithsin Ruth Galloway -sarjaa ja ärsyttää kun siinä sanotaan koko ajan SANOO. Kirjailija/kääntäjä ei tunne mitään synonyymiä. Ei ikinä: kysyy, vastaa, kehoittaa, toteaa, karjaisee, kuiskaa tai mitään muutakaan vaan aina Ruth sanoo, Nelson sanoo, Judy sanoo jne. Kaikki vaan sanovat.
:D
Vierailija kirjoitti:
Liika ääninäytteleminen. Äänikirja on nimenomaan kirja, jota luetaan. Ei mikään radionäytelmä, missä eri roolit näytellään.
Kyllä enkuksi kun kuunteli Outlanderin niin olisi se ollut tylsän monotoninen ilman eri hahmojen omaa ääntä ja murteita vaikka lukija oli koko ajan sama
Mua häiritsee, jos lukija eläytyy repliikkeihin ja sanookin ne eri tavalla, kuin miten minä olisin ne sanonut. Siis jos on jo pohjustettu tilannetta, niin kuvittelen jo millä tyylillä tai tavalla joku sen jälkeen puhuu ja sitten kun lukija puhuukin sen repliikin jotenkin ihan eri sävyllä, niin se häiritsee niin paljon, että kelaan sitä edeltäneen tilanteen uudelleen päässäni ja ihmettelen, miksi lukija luki repliikin noin....ja hups....sillä välin juoni on edennyt ja olen jo pudonnut kärryiltä.
Tolkuton mainostaminen ja someyhteistyöt.