Kuulutko sinä niihin vanhempiin jotka ovat hakeneet lääkärintodistuksen puoltamaan lapsensa kännykänkäyttöä koulussa?
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011450136.html?utm_medium=promobox&u…
"Lääkäreiltä pyydetään lausuntoja puoltamaan lasten kännykän käyttöä koulussa ahdistuksen takia, kertoo professori Riittakerttu Kaltiala.
Vanhemmat perustelevat tarvetta sillä, että lapsi tarvitsee yhteyden vanhempaansa ahdistuksen vuoksi."
Voitko kertoa miksi päädyit tähän ratkaisuun?
Kommentit (19)
En ole hakenut vielä, mutta voisin kuvitella hakevani joku päivä. Lapseni voi tällä hetkellä melko hyvin, joten en koe tarvetta erikoisluvalle. Lapseni sairastaa lapsuusajan ahdistuneisuutta, joka voi tehdä hänestä täysin toimintakyvyttömän. Jos hän saa ahdistuksen hetkellä keskustella isänsä kanssa, ahdistus hellittää, ja sen jälkeen hän voi jatkaa koulupäiväänsä normaalisti. Pahimmillaan ahdistuneisuus on vienyt hänet sairaalahoitoon, kun hän ei syönyt, ja hän repi ihonsa ja hiuksensa rikki. Kyseessä ei ole lapseni tapauksessa mikään pikku juttu.
Näin vammautetaan lapsi liiallisella holhoamisessa. Siis näistä ylipaapotuistahan tulee järjestään kaikista työkyvyttömiä mielenterveyspalveluiden suurkuluttajia
Suorastaan sairaita tuollaiset vanhemmat. Hakisivat itsestään lääkärintodistuksia lapsen kasvatuksen epäpätevyydelleen!
Ymmärrän mikäli kyse on tyyliin 1/100 lapsesta, silloin voisi olla ns tosi kyseessä. Uutisesta saa kuitenkin käsityksen, että joka luokassa on suurin piirtein useita lapsia keille poikkeuslupaa haetaan ja se tuntuu naurettavalta.
En. Olen tyytyväinen jos lapsi opiskelee koulussa eikä räplää kännykkää.
lämäsitkö siis lapselle ylihienon kännykän jonka läheskään kaikkia ominaisuuksia ei tarvitse, toki muiden kiusaamiseen kylläkin?
ahdistus tulee tuosta. muuten tuo Kelttikangas puhuu asiaa.
mutta kouluun mennessä pitää jo vääntää häirintää muista.
Vierailija kirjoitti:
En ole hakenut vielä, mutta voisin kuvitella hakevani joku päivä. Lapseni voi tällä hetkellä melko hyvin, joten en koe tarvetta erikoisluvalle. Lapseni sairastaa lapsuusajan ahdistuneisuutta, joka voi tehdä hänestä täysin toimintakyvyttömän. Jos hän saa ahdistuksen hetkellä keskustella isänsä kanssa, ahdistus hellittää, ja sen jälkeen hän voi jatkaa koulupäiväänsä normaalisti. Pahimmillaan ahdistuneisuus on vienyt hänet sairaalahoitoon, kun hän ei syönyt, ja hän repi ihonsa ja hiuksensa rikki. Kyseessä ei ole lapseni tapauksessa mikään pikku juttu.
Ainahan teiltä äideistä tulee noita tekosyitä että minun pikku janne-petterin tai maija-liisan ei tarvi sääntöjä noudattaa. Ihan rehellisesti kumpi siittä yhteydenpidon puutteesta enemmän ahdistuu sinä vai lapsesi?
Itse tunnen useita äitejä joita ahdistaa valtavasti jos ei pääse olemaan lapseen yhteydessä silloin kun itse haluaa ja sillä tavalla kuin itse haluaa. Pitäisi jo pikkuhiljaa äitien katkaista se napanuora
En ole hakenut kouluun, ja lapseni koulussa on ollut kännyt kielletty jo vuosia. Mutta kesäleirille hain. Lapsellani on diagnoosi, jolla se oli helppo perustella.
Lapseni ei loppujen lopuksi tarvinnut leirin aikana käyttää erityisoikeuttaan.
En ole hakenut, mutta haen tai vaadin, että puhelinta voi päivän aikana käyttää, jos opettajat ja ohjaajat huutavat koulussa edelleen, sillä tuloksella, että vaativaa erityistä tukea tarvitseva, lukuisia diagnooseja omaava lapseni ahdistuu taas siinä määrin, että itkee koulussa, ei kykene siellä olemaan ja haluaisi karata. Hänen turvallisuutensa ja terveytensä takia ja tämä on syy, jonka vuoksi tästä laista voidaan ihan opetushallituksenkin vuoksi poiketa (ja puhelinta tarvittaessa päivän aikana käyttää saadakseen yhteyden vanhempaansa). Asia sitten tietysti vielä erikseen, että koululaitoksen tapaisessa paikassa lapsiin ei saisi kohdentaa väkivaltaa, ei henkistä (huutaminen, alistaminen) taikka fyysistä. Taitaapi tuo huutaminenkin tulla rangaistavaksi, katsotaan henkiseksi väkivallaksi. Koulussa lapsen pitäisi tuntea olevansa turvassa ja erityisen tuen oppilaan kokea tulevansa tuetuksi ja ymmärretyksi.Tilanteita on siis erilaisia, en lähtökohtaisesti lähtisi arvostelemaan vanhempia, jotka tällaista poikkeusta asioihin hakevat, lienee useimmilla ihan todellinen syy ja tarve asialle.
Vierailija kirjoitti:
En ole hakenut, mutta haen tai vaadin, että puhelinta voi päivän aikana käyttää, jos opettajat ja ohjaajat huutavat koulussa edelleen, sillä tuloksella, että vaativaa erityistä tukea tarvitseva, lukuisia diagnooseja omaava lapseni ahdistuu taas siinä määrin, että itkee koulussa, ei kykene siellä olemaan ja haluaisi karata. Hänen turvallisuutensa ja terveytensä takia ja tämä on syy, jonka vuoksi tästä laista voidaan ihan opetushallituksenkin vuoksi poiketa (ja puhelinta tarvittaessa päivän aikana käyttää saadakseen yhteyden vanhempaansa). Asia sitten tietysti vielä erikseen, että koululaitoksen tapaisessa paikassa lapsiin ei saisi kohdentaa väkivaltaa, ei henkistä (huutaminen, alistaminen) taikka fyysistä. Taitaapi tuo huutaminenkin tulla rangaistavaksi, katsotaan henkiseksi väkivallaksi. Koulussa lapsen pitäisi tuntea olevansa turvassa ja erityisen tuen oppilaan kokea tulevansa tuetuksi ja ymmärretyksi.Tilanteita on siis erilaisia, en lähtökohtaise
Kuulostaa siltä että lapsellesi olisi hyvä anoa koulupaikkaa pienryhmästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole hakenut, mutta haen tai vaadin, että puhelinta voi päivän aikana käyttää, jos opettajat ja ohjaajat huutavat koulussa edelleen, sillä tuloksella, että vaativaa erityistä tukea tarvitseva, lukuisia diagnooseja omaava lapseni ahdistuu taas siinä määrin, että itkee koulussa, ei kykene siellä olemaan ja haluaisi karata. Hänen turvallisuutensa ja terveytensä takia ja tämä on syy, jonka vuoksi tästä laista voidaan ihan opetushallituksenkin vuoksi poiketa (ja puhelinta tarvittaessa päivän aikana käyttää saadakseen yhteyden vanhempaansa). Asia sitten tietysti vielä erikseen, että koululaitoksen tapaisessa paikassa lapsiin ei saisi kohdentaa väkivaltaa, ei henkistä (huutaminen, alistaminen) taikka fyysistä. Taitaapi tuo huutaminenkin tulla rangaistavaksi, katsotaan henkiseksi väkivallaksi. Koulussa lapsen pitäisi tuntea olevansa turvassa ja erityisen tuen oppilaan kokea tulevansa tuetuksi ja ymmärrety
Ei todellakaan kuulu normaaleiden lasten joukkoon.
Vierailija kirjoitti:
En ole hakenut, mutta haen tai vaadin, että puhelinta voi päivän aikana käyttää, jos opettajat ja ohjaajat huutavat koulussa edelleen, sillä tuloksella, että vaativaa erityistä tukea tarvitseva, lukuisia diagnooseja omaava lapseni ahdistuu taas siinä määrin, että itkee koulussa, ei kykene siellä olemaan ja haluaisi karata. Hänen turvallisuutensa ja terveytensä takia ja tämä on syy, jonka vuoksi tästä laista voidaan ihan opetushallituksenkin vuoksi poiketa (ja puhelinta tarvittaessa päivän aikana käyttää saadakseen yhteyden vanhempaansa). Asia sitten tietysti vielä erikseen, että koululaitoksen tapaisessa paikassa lapsiin ei saisi kohdentaa väkivaltaa, ei henkistä (huutaminen, alistaminen) taikka fyysistä. Taitaapi tuo huutaminenkin tulla rangaistavaksi, katsotaan henkiseksi väkivallaksi. Koulussa lapsen pitäisi tuntea olevansa turvassa ja erityisen tuen oppilaan kokea tulevansa tuetuksi ja ymmärretyksi.Tilanteita on siis erilaisia, en lähtökohtaise
Onkohan koulu ylipäätään oikea paikka lapsellesi? Mikset opeta kotona?
Vierailija kirjoitti:
En ole hakenut vielä, mutta voisin kuvitella hakevani joku päivä. Lapseni voi tällä hetkellä melko hyvin, joten en koe tarvetta erikoisluvalle. Lapseni sairastaa lapsuusajan ahdistuneisuutta, joka voi tehdä hänestä täysin toimintakyvyttömän. Jos hän saa ahdistuksen hetkellä keskustella isänsä kanssa, ahdistus hellittää, ja sen jälkeen hän voi jatkaa koulupäiväänsä normaalisti. Pahimmillaan ahdistuneisuus on vienyt hänet sairaalahoitoon, kun hän ei syönyt, ja hän repi ihonsa ja hiuksensa rikki. Kyseessä ei ole lapseni tapauksessa mikään pikku juttu.
Mitenkähän sinä ja minä me kaikki muut 30v+ olemmekaan pärjänneet, kun ei ole kännyköitä ollut ollenkaan🙄
Eihän tämä voi toimia näin, jo nyt alkaa Nico_Petterin ja Irmeli_Liisan erikoisoikeudet. Ja tottakai, meillä on vino pino lääkäreitä jotka kirjoittelee kännykkärespetejä, kuinkas muutenkaan.
Naurettavaa pelleilyä. Puolet miehistä ei käy armeijaa, kohta on 50% lapsista kännykkäreseptit. Se myydään toki meille yhdenvertaisena, olemme kaikki samalla viivalla, tulee poliitikot kertomaan vaikka ei todellakaan olla.
Haluan erikoisluvan lääkäriltä, että lapseni voi pelata pleikkaa koulussa tunneilla. Miten se eroaa kännykkäluvista, ei mitenkään.
En ole hakenut, lääkäri kirjoitti ihan oma-aloitteisesti jo kesän alussa todistuksen siitä, miksi lapsi tarvitsee puhelinta. Koulu tai siis rehtori suhtautui asiallisesti.
Ahistaa, en aina saa niin kuin haluan, en raaski sanoa EI KÄY lapselleni, kaikki pelaa, tsempparipalkinnot, pääasia että on kivaa...mihin tämä yhteiskunta mennyt, nyt vanhemmat herätys - vastoinkäymiset ovat iso osa elemää.
En. Ihan naurettavaa touhua.