Koira näyttää omistajaltaan

Pariisissa,Milanossa ja Roomassa on joillakin tapana valita rotu jonka voi stailata omistajan tyylin mukaisesti tai joissain tapauksissa toisinpäin. Samalla söpöä kuin myös hiukan outoa.

Ei meillä kyllä. Koira on mustavalkoinen, sillä on laineileva, silkkinen turkki, pitkät korvat ja ruskeat silmät. Minä en ole lähimainkaan yhtä kaunis.

Samannäköisiä ovat monet. Tai kissa ja omistaja.

Entä kissa?

Sanotaan, että hyvin kauan yhdessä olleet pariskunnat alkavat muistuttaa toisiaan, se johtuu sittä että puhuvat samaan tapaan ja ilmeilevät tahattomasti matkien toista, niin rypyt ym naamassa muodostuvat samoihin kohtiin. 

Voihan ihminenkin alkaa naamansaa vääntelemään koiransa tapaan sen eleitä ja vaikka katsetta.

Vähän ohi, mutta kauneinta mitä tänä kesänä näin oli se kun hyvin nuori friisiläinen vähän hoiperrellen meni pellolle ja hetken päästä ensin käveltyään alkoi laukkaamaan. Ne huikean pitkät jalat, oijoi.

Sitten emon luo syömään maitoa.