Voisitko seurustella miehen kanssa, joka ei osaa edes englantia yhtään?

3 v sanoi, kun keskustelimme eri kielistä.

" Me puhumme täällä suomea, koska me tunnemme Suomen".

taitaa olla useampikin sellainen ollut. Tai jos ovat osanneet, niin ehkä muutaman sanan sieltä sun täältä.

mutta ei tarkoita että olisi huono mies jos muuten ok



tuttuni on vapautettu kieltenopiskelusta koulussa (muinoin, nykyään niin ei tehdä), oli vaan niin velikulta että opettajat ei jaksaneet



ei todellakaan ole tyhmä ja ansaitsee mukavan vaimonsa

Mä arvostan sivistystä, se on semmoinen asia, jota mun kumppanilla on oltava. Toki ihmisillä on hirveästi erilaista tietoa maailmasta, akateeminen sivistys ja kielten osaaminen on vain yksi pieni lokero, mutta juuri puolison valinnassa nämä asiat painavat paljon. Muuten en mittaa ihmisen arvoa kielitaidon tai sen kaltaisiten asioiden perusteella.

Olen asunut koko aikuisikani ulkomailla lahinna englanninkielisissa maissa, ja suurin osa ystavistani on englanninkielisia tai yhteinen kielemme on englanti. Olisi sosiaalisille suhteille erittain hankalaa jos mies ei osaisi erinomaisesti englantia...

ole lukenut mitään kieliä, pitäisi olla vähintään neljäkymppinen sulkisi pois, enkä muutenkaan voisi kuvitella seurustelevani semmoisen kanssa joka ei ole yhtään kouluttautunut. Mutta toisaalta olen minäkin lukenut 5 vuotta ranskaa enkä puhu sitä yhtään...

Mieheni ei nimittäin aikoinaan osannut englantia, koska sitä ei hänen kotimaassaan opiskella ;) Nyt on kyllä Suomeen muuttamisen ja matkustamisen myötä opetellut ja osaakin ihan hyvin.



Mutta siis joo, muuten vastaus on tuskin... Kertoohan se jotain sivistyksestä ja älystä. Lukihäiriön tms vuoksi kielitaito voi olla heikko, mutta täysin taidoton ei voi olla.

En oikein voisi kuvitella. Jotenkin tuntuu että mies olisi tyhmä jos ei osaisi mitään muuta kieltä suomen lisäksi.



Siis ei se englanti ole pakollista, mutta muuten kielitaitoa pitää olla ja jokin yhteinen kieli.



Tai ehkä sittenkin jos miehellä olisi vaikka paha lukivaikeus tms. joka estäisi kielten opiskelun, mutta muuten olisi tosi fiksu.

ja kun menemme etelänmatkalle, miehen pitää hoitaa puhuminen

on opiskellut englantia koulussa ja esim. ammattikoulussa useita vuosia, mutta eihän se osaamista takaa.

Mullakin oli ruotsi 10 yläasteella, mutten kyllä enää osaa ruotsia yhtään enempää, kuin "Där kommer Gunnel och Luffe. Luffe Luffe kom hit! VUF VUF"

Englantia olen tarvinnut niin paljon tietokonemaailmassa, että on kielitaito kehittynytkin.

täällä on 39 vuotias nainen, joka sairastui ylä-aste ikäisenä syöpään. Olin koulusta pois 7 ja 8 luokan, kävin sairaalakoulua. Minulta jätettiin englanti pois ja keskityttiin vain a kieleen eli ruotisiin. Ruotsista on ollut minulle paljon enenmmän hyötyä kuin englannista konsanaan.

En ole havainnut sen haittaavan millään tavalla keskinäistä kommunikointia, että mies on sitä ikäluokkaa, jolloin ei kansakoulussa opetettu mitään muuta kieltä kuin suomea. Muutenkin siihen aikaan saksa oli se yleisin vieras kieli.

Meillä ei silloin olisi yhteistä paljonkaan.

ei voisi mitenkään olla yhteisiä mielenkiinnon kohteita kanssani. Olen tällainen seikkailija.

Kauhea ajatuskin seurustella miehen kanssa jonka kielitaito rajoittuisi vain suomenkieleen (osasi sitten vaikka kuinka monta Suomen murretta siihen päälle).



Pidän matkustamisesta (niin ulkomaille kuin Suomessakin) ja olisi kauhea ajatus että matkustaisin kumppanin kanssa joka ei osaisi laisinkaan kommunikoida verbaalisesti matkoilla ja ottaa osaltaan vastuuta matkasta.

On niin hieno ja puhetta piisaa erinomaisesti että! :)



Ei ole tullut pieneen mieleen että vanhakin koira oppii uusia asioita? Se että sinä olet ollut niin "onnekas" ja luultavasti varakkaasta taustasta että sumentaa silmiin sen että ihminen oppii uusia asioita tekemällä!

Vaikka SINÄ olet ollut nuoresta saakka maailmalla ei tee sinusta parempaa kuin me jotka ei olla mihinkään koskaan päästy.. :)



Oma ukko on hyvä esimerkki kielitaidottomasta insinööriksi lukeneesta reppanasta, joka menee töihin isoon kansainväliseen firmaan, työmatkoja ulkomaille ja voilà: puhuu pian englatia.



Rasisti!

lukeneesta reppanasta, joka menee töihin isoon kansainväliseen firmaan, työmatkoja ulkomaille ja voilà: puhuu pian englatia.

Mä arvostan sivistystä, se on semmoinen asia, jota mun kumppanilla on oltava. Toki ihmisillä on hirveästi erilaista tietoa maailmasta, akateeminen sivistys ja kielten osaaminen on vain yksi pieni lokero, mutta juuri puolison valinnassa nämä asiat painavat paljon. Muuten en mittaa ihmisen arvoa kielitaidon tai sen kaltaisiten asioiden perusteella.

Et sitten voisi seurustella britin tai jenkin kanssa

On niin hieno ja puhetta piisaa erinomaisesti että! :) Ei ole tullut pieneen mieleen että vanhakin koira oppii uusia asioita? Se että sinä olet ollut niin "onnekas" ja luultavasti varakkaasta taustasta että sumentaa silmiin sen että ihminen oppii uusia asioita tekemällä! Vaikka SINÄ olet ollut nuoresta saakka maailmalla ei tee sinusta parempaa kuin me jotka ei olla mihinkään koskaan päästy.. :) Oma ukko on hyvä esimerkki kielitaidottomasta insinööriksi lukeneesta reppanasta, joka menee töihin isoon kansainväliseen firmaan, työmatkoja ulkomaille ja voilà: puhuu pian englatia. Rasisti!

erikoinen vastaus viestiini, kolahti ilmeisesti johonkin aivan minulle tuntemattomaan (ja minusta riippumattomaan) nikkaan! ;-) Niin, siis asun EDELLEEN ulkomailla, kaikki kaverini ovat ulkomaalaisia, Suomeen on vahan yhteyksia omia vanhempia lukuunottamatta (ja nettia)... En ole fiini enka "varakkaasta taustasta" ;-), ihan itse aikoinani opintolainalla ja tyonteolla maksanut opinnot ulkomailla, nykyaan tyossa taalla jo lahemmas 10 vuotta... Ja tosiaan jos nyt Suomen reissulla mukaan tarttuisi taysin kielitaidoton mies niin kylla se tiukkaa tekisi, en jaksaisi odotella etta oppii niin hyvin puhumaan etta parjaa kavereideni kanssa tasa-arvoisena sosiaalisesti, sille tasolle kun aikuisella voi (tapauksesta riippuen, toki jollekin voi onnistua mutta mitaan takeita ei ole) menna vaikka koko elinika (esim. itse en tule koskaan oppimaan ranskaa sille tasolle, koska aloitin opinnot vasta yli 30-vuotiaana.

Terkuin 6 ;-) (jota vielakin hymyilyttaa)

Tosin jos voisin tehdä "etukäteistilauksen", toivoisin miehen puhuvan englantia. Mutta kun ihmissuhteet eivät ole sellaisia, että tilataan mies halutuilla ominaisuuksilla. Itse painotan ihmissuhteessa eniten muita ominaisuuksia, niitä jotka liittyvät parisuhteeseen (esim. miten sovimme yhteen, arvomaailma, henkinen kemia yms).



Jotenkin tuntuisi tosi oudolta, että jos ihminen olisi muuten ihan täydellinen, joku luopuisi ihmissuhteesta vain siksi, että toisella on huono kielitaito. Mutta toki jokainen painottaa haluamiaan asioita. Tuntuu silti yhtä oudolta kuin jos joku ei haluasi seurustella miehen kanssa, joka ei käy elokuvissa tai joka ei halua tulla mukaan zumbatunnille.



Vaikka koko ystäväpiiri olisi ulkomaalaisia, niin silti tuntuu oudolta - sillä valitaanko kumppani tosiaan sen perusteella, puhuuko hän kaikkia kieliä, mitä kaveripiiri? PARIsuhteestahan siinä on kysymys. Kyllä omia ystävyyssuhteita voi hoitaa ilman puolison apua. Ja entä, jos omat ystävät eivät puhuisi englantia, ruotsia tai ranskaa, mutta oma miesystävä olisikin kotoisin jostain näistä maista - luopuisiko joku tästä miehestä sillä perusteella, ettei hän ulkomaalaisena puhu samaa kieltä kuin oma kaveripiiri?



Ja jos matkoilla joutuu sitten hoitamaan itse kaikki asiat, niin kaatuuko maailma siihen? Jos ihmissuhde on muuten täydellinen. Toki nämä ovat aina valintoja.