Mitä oikein voi tehdä jos ei pidä mistään työstä?
Olen 37 vuotias eikä minulle vain ole mitään kutsumustyötä jonka teosta voisin sanoa nauttivani. Olen tehnyt nyt töitä viimeiset 13 vuotta lähinnä pelkästä velvollisuudentunnosta ja siitä että saisi rahaa. Niiden vuosien aikana en koe saaneeni mitään henkistä päänomaa muuta kuin pettymistä ihmisiin ja työelämään.
Työkin on sellaista, että lomallakaan töistä ei pääse eroon.
Ei ole voimavaroja juuri muuhun elämään. Ihmettelen millä voimilla ihmiset jaksavat parisuhteen ja lapset?
Kommentit (13)
Ja lisään vielä, että elämää määrittelevä tunnetila on vain ainainen kärsimys ja vitutus. Haluaisin jättää koko paskan taakseni, ainakin nuo työt.
Mutta kun mitään parempaakaan ei löydy..
ap
"Olen 37 vuotias eikä minulle vain ole mitään kutsumustyötä jonka teosta voisin sanoa nauttivani."
Hyvin harvalla on.
Odotat työelämältä liikaa ja siksi se kuormittaa sinua.
"Ja lisään vielä, että elämää määrittelevä tunnetila on vain ainainen kärsimys ja vitutus. "
Syytät tuosta työtäsi mutta se ei ole välttämättä ollenkaan se ainoa syy.
Sitten kiristät vyötä ja alat down-shiftaamaan.
Minä olen ollut 30 vuotta koulutustani ja kiinnostustani vastaavassa unelmatyössäni. Silti työnilo katosi jo varmaan 25 vuotta sitten ja teen tätä vain rahan takia ja odotan, että aikanaan pääsen eläkkeelle.
Tämmöstä meidän tavisten elämä nyt vain tuppaa olemaan.
Sama juttu ollut koko ikäni. Olen aina vihannut työtä ja se vie kaiken energian. Tuntuu ettei vapaillakaan jaksa tehdä mitään. Kaiken tekeminen tuntuu vaativan aina kovaa itsensä niskasta kiinni ottamista. Mutta siitä olen itsessäni ylpeä, että aina olen töitä tehnyt, vaikka niitä olen vihannut.
M44
Harva on omassa kutsumustyössään. Sinun pitää vaan opetella irtautumaan työstäsi. Se ei määrittele sinua, joten miksi tuhlaisit lomia ja vapaa-aikaasi työn ajattelemiseen? Suosittelen hankkimaan harrastuksia tai löytämään muita kiinnostavia asioita.
Aika harvalla on mitään kutsumustyötä. Minä valitsin sen mukaan, että pääsisi kohtuu helpolla ja kohtuu hyvällä palkalla. Edellisessä työpaikassa oli silti ihan persiistä, koska ihmiset siellä oli persiistä. Nyt teen etätöitä eikä kukaan oikein voi olla niin persiistä, että voisi tänne kotiin asti minua niin hirveästi ahdistaa.
Olen miettinyt ihan samaa. Olen vihannut jokaista työtä ja työpaikkaa, jossa olen ollut.
Ainahan voi seurata esimerkkejä ja ryhtyä poliitikoksi, rikolliseksi tai juopoksi. Jopa kaikiksi yhtäaikaa.
Asennoidut niin, että työ on vain se millä kustannetaanoikea elämä ja opettelet jättämään työasiat työpaikalle kun suljet oven perässäsi.
Ryhdy persujen kansanedustajaksi; mitään muuta ei tarvitse osata kuin v*ttuilla kaikille
Olet elänyt jossain haavemaailmassa jossa kaikilla muilla on unelmatyö. No ei ole. Suurin osa ihmisistä ei erityisesti nauti työstään ainakaan koko ajan ja tekee työtään lähinnä rahan takia.