Lue keskustelun säännöt.
Kaverivanhemmuus, voiko toimia?
20.08.2025 |
Ollaan sinkkuja, itse olen hetero, mutta nainen on lesbo. Kumpikaan ei ole löytänyt sitä oikeaa, mutta ollaan hyviä ystäviä ja molemmat toivoisivat omaa perhettä. Joskus heitin vitsillä, että hankitaan lapsi yhdessä ja muutetaan kämppäkavereiksi, jolloin voisimme jakaa lapsen hoitamisen ja molemmat saisivat olla lapsen kanssa yhtä paljon. Voisiko tällainen toimia? Itse olen alkanut miettimään tätä ihan tosissani.
Kommentit (10)
Kumppanuusvanhemmaksi.fi on hyvä osoite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ei. Usein kosahtaa siihen, että lapsen isä ei tajua äidin tuskia raskaus- ja pikkulapsiaikana, eli juuri silloin kun tukea eniten tarvittaisiin.
Teoriassa ehkä, mutta mitä jos sinä tapaat jonkun naisen, jonka kanssa haluat aloittaa suhteen ja ehkä perustaa perheen? Entä jos ystäväsi tapaa elämänsä naisen, jonka kanssa haluaa elää? Oletko miettinyt näitä tilanteita?
Vierailija kirjoitti:
Joo ei. Usein kosahtaa siihen, että lapsen isä ei tajua äidin tuskia raskaus- ja pikkulapsiaikana, eli juuri silloin kun tukea eniten tarvittaisiin.
Tajuaako ne sitten muka ydinperhe-suhteissa tuon asian? Minusta ei. Ainakaan ensimmäinen mieheni ei tajunnut eikä tajunnut toisen lapsen kumppanuusvanhempi-isäkään.
Vierailija kirjoitti:
Teoriassa ehkä, mutta mitä jos sinä tapaat jonkun naisen, jonka kanssa haluat aloittaa suhteen ja ehkä perustaa perheen? Entä jos ystäväsi tapaa elämänsä naisen, jonka kanssa haluaa elää? Oletko miettinyt näitä tilanteita?
En ole aloittaja mutta eikö kumppanuusvanhemmuudessa ole sama riski kuin ydinperhevanhemmuudessakin että jompi kumpi tai molemmat löytävät uuden, jonkan kanssa ehkä perustaa perheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teoriassa ehkä, mutta mitä jos sinä tapaat jonkun naisen, jonka kanssa haluat aloittaa suhteen ja ehkä perustaa perheen? Entä jos ystäväsi tapaa elämänsä naisen, jonka kanssa haluaa elää? Oletko miettinyt näitä tilanteita?
En ole aloittaja mutta eikö kumppanuusvanhemmuudessa ole sama riski kuin ydinperhevanhemmuudessakin että jompi kumpi tai molemmat löytävät uuden, jonkan kanssa ehkä perustaa perheen.
Ehkä on, mutta tässä ap:n tapauksessa ei ole varsinaisesti kyse perinteisestä parisuhdevauvasta. Suurin osa ihmisistä toivoo löytävänsä romanttisen parisuhteen, jossa perustetaan perhe, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei. Usein kosahtaa siihen, että lapsen isä ei tajua äidin tuskia raskaus- ja pikkulapsiaikana, eli juuri silloin kun tukea eniten tarvittaisiin.
Tajuaako ne sitten muka ydinperhe-suhteissa tuon asian? Minusta ei. Ainakaan ensimmäinen mieheni ei tajunnut eikä tajunnut toisen lapsen kumppanuusvanhempi-isäkään.
Kyllä ne paremmin tajuaa kun kyseessä on heidän rakastamansa ihminen. Jos eivät tajua niin eipä sitä rakkautta paljon ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei voisi toimia? Omat vanhempani eivät varsinaisesti suunnitelleet samaa, mutta päätyivät tilanteeseen, missä kasvattivat lasta yhdessä. Vanhempani eivät siis ole koskaan varsinaisesti olleet yhdessä, mutta heillä oli hyvä ja toimiva yhteishuoltajuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teoriassa ehkä, mutta mitä jos sinä tapaat jonkun naisen, jonka kanssa haluat aloittaa suhteen ja ehkä perustaa perheen? Entä jos ystäväsi tapaa elämänsä naisen, jonka kanssa haluaa elää? Oletko miettinyt näitä tilanteita?
En ole aloittaja mutta eikö kumppanuusvanhemmuudessa ole sama riski kuin ydinperhevanhemmuudessakin että jompi kumpi tai molemmat löytävät uuden, jonkan kanssa ehkä perustaa perheen.
Ehkä on, mutta tässä ap:n tapauksessa ei ole varsinaisesti kyse perinteisestä parisuhdevauvasta. Suurin osa ihmisistä toivoo löytävänsä romanttisen parisuhteen, jossa perustetaan perhe, jne.
Eipä se parisuhdevauva että sitä eroa myöhemmin, eikä sitä, että jompikumpi löytää uuden kumppanin
Se voiko se toimia riippuu aika pitkälti teistä. Haluaako nainen tommoiseen järjestelyyn edes?