Tähän kyllä haluaisin vastauksen
Miten turvataan vaholislestadiolaiselle naiselle asianmukainen sairaanhoito ilman ehkäisyä. Selibaatillako? Sekään ei ole oikeampi eikä hyväksyttävämpi ratkaisu.
On lukuisia sairauksia joita ei voi hoitaa koska sellaista lääkitystä joka olisi mahdolline raskauden imetyksen tai edes suunniteltaessa raskautta ei ole olemassa. Onko siis asianmukaista että nainen tässä tilanteessa jää ilman asian mukasita sairaanhoitoa koska ei voi käyttää ehkäisyä.
Raskau ei ehkä ole sairaus mutta raskaus aiheutaa moni ongelmia. Täälä palstalla näit juttuja lukeneena tulee väistämättä se kuva että lasten saanti on ensimmäinen asia ja sitten hodetaan vasta äidin sairaudet jos se on mahdollista. Ja jos se ei ole raskauksien ja imetyksen vuoksi mahdollista käy väistämättä niin että äiti jää ilman asianmukasita sairaanhoita.
Kyllähän täällä usein kirjoitetaan ettei kenenkään tarvitse henkensä kaupalla lapsia saada mutta käytännössä asia on näyttäisi olevan niin ettei ehkäisyä hyväkytä missään tilanteessa.
Käytännössä on niin että vl näyttävät uskovat naivisti siihen että lääkitykselle löytyy vahtoehto joka käy raskauden ja imetyksen aikana. Entä kun tilanne on se että näin ei ole?
Itse en voisi ajataella syöväni lääkkeitä joiden turvallisuudesta raskaudaikana ei ole takeita. Kuitenkin ihan liian moni syö lääkkeitä tyhmyytään ja sitten miettii että kuinkahan kävi? MIKSI?
Raskaus myös pahentaa monia sairauksia ja kun tilanne on se että tiedetään raskauden vaarantavan äidin hengen ja terveyden , muutta jos ei saa ihan varmaa tappo tuomiota niin " katsoa pitää miten käy" ? Tääläkin näkyy paljon sitä että toinen osapuoli vähättelee ongelmia ja toinen nostaa niitä esille. Tosiasia on kuitenkin se että raskaus saataa pahentaa toisia sairauksia pysyvästi tai raskaus kuormituksellaan lisää äidin riskejä pysyviin ongelmiin merkittävästi. Vaikeat lisääntymiskalustoon kuuluvat sairaudet eivät voi olla ainoa " sairauden muoto" jossa sterillisaatio on hyväksyttävää. Vaan kyllä tähän asiaan pitäisi löytää joku yhtenevä linja.
Jotenkin tässä ei oikein toteudu se että olemassa olevaa elämää tulisi myös kunnioittaa?
Jos on väärin käyttää ehkäisyä on väärin myös jättää sairaus hoitamatta ja tätä kautta " tuhota" sitä elämää joka on annettu varjeltavaksi. Äidin vakava sairaus vahingoitaa aina koko perhettä, ei vain yhtä perheen jäsentä. Se myös jätää väistämättä jälkensä myös lapsiin.
Kommentit (35)
Mietihän Juksu vähän enemmän sitä mitä mietit!!
Kaikille muillekin, jostka haluavat väkisin virittää tälle palstalle säälittäviä aiheita niin olkaa hyvät ja tarkistakaa oma tilanteenne!
Tosin ajattelee liikaa ja uskaltaa jopa kritisoida. Kannattaisi varmaan tosissaan punnita tuon porukan hyötyjä ja haittoja. Ja vapauttaa itsensä.
Miten turvataan vl naisen asiallinen sairauden/terveyden hoito kun raskaus/imetys on esteenä?
Vastauksista päätellen asiaa ei ilmeisesti saa kysyä koska siihen saa asiattomia vastauksia.
Kyllä olen aidosti huolissani kaikista jotka jäävät paitsi asiaalista sairaanhoitoa onpa sitten syy mikä tahansa!
Täälä useampi kirjoituksissa sanoo ettei vl tarvitse saada lapsia henkensä kaupalla ja kuitenkin lähes samaan hengen vetoon todetaan ettei ehkäisyä sallita missään tilanteessa? Miksi sitten miehille sallitaan kaikki sarauden hoito? Koska heidän ei tarvitse samalla lailla miettiä tätä asiaa.
Eräskin täälä toivoi että käsiteltäisiin minulle intimejä asioita. Kyllähän se sopii ;-)
Eli itse elän tilanteessa jossa lääkäri on kieltänyt raskaaksi tulemisen terveydelilsistä syistä. Itselleni ei löydy lääkitystä jota voisi käytää raskauden ja imetyksen kanssa. Raskaus myös vaarantaa sekä minun että tulevan lapsen hengen ja terveyden. Enkä voi lähteä vähättelemään sitä mitä lääkärit ovat asiasta sanoneet.
Käytännössä tässä on kolme vahtoehtoa
- selibaatti
- katsoa kuinka käy jos ja kun ennemmin tai myöhemmin jää raskaaksi ( ja vaarantaa tulevan lapsen terveys pakollisella lääkityksellä?+ oman terveyden)
- sterilisaatio/ehkäisy
Selibaatti on aivan yhtä väärin kuin ehkäisy. Mikään parisuhde ei ole tarkoitettu seibaatti-suhteeksi. Jokaisella on oikeus olla lähellä toista ja kun on lähtenyt parisuhteeseen on oikeus saada läheisyyttä toiselta osapuolelata. Parisuhteeseen kuuluu seksi. Mutta jos seksiin liityy kuoleman /terveyden menettämisen pelko sen kouriin tuntuvimassa merkityksessään raiskaus. Joka sekin on laitonta ja syntiä.(Tai ehkä en saa tuntea näin ?) Selibaatti jos mikä jättää molemmat osapuolet jossain määrin tuetta. Millon muullon sitä sitten tarvitsee toista ihmistä lähelleen kuin sairauden keskellä? (Tai ehkä on sitten niin ettei vl seksi näyttele " tärkää" osaa läheisyydessä .(Ihmettelen vain jos näin on)
Jos ei sitten elä selibaatissa lopun elämäänsä voi tietenkin katsoa että kuinka seuraavassa (seuraavissa) raskauksissa käy. Kun lääkäri on kuitenkin sanonut ettei saisi tulla raskaaksi niin .... Tämäkään ei kyllä ole täysin ykiselitteisesti näin. Ihan samasta asiasta on kyse jos hankin muuten terveysongelmia omalla huonolla itseni hoitamisella. Synitä sekin on jos lyö tietoisesti itseään laimin ja saataa kehon huonoon kuntoon omasta " syystään" . Syntiä on lyödä laimin itseään tapahtuu se sitten miten tahansa. (ehkä en sitten saa ajatella näin).
Ja ehkäisyhän on syntiä ja piste.
Raskaus ei ehkä ole sairaus itsessään. Eikä se ole terveelle naiselle ongelma. Mutta se on fyysinen psyykkinen ja hormonaalinen rasitus keholle. Raskaus itsessään sekoitaa systeemejä ja saa toiset pysyvät sairaudet pahnemaan pysyvästi. Raskaus on niin pitkäkestoinen rasitius elimistölle ettei kaikilla kroppa sitä tahdo jaksaa perussairauden takia.
Eli edelleen haluan asiallisen vastauken siihen että miten turvataan vl naiselle asianmukainen sairaan hoito? Naivia on väittää että lääkitykseeen on vaihtoehtoja, entä kun näin ei ole? Naivia on väitää ettei raskaus ole todellinen riski ja että lääkärit vain " sanova" näin kun eivät ymmärrä asiaa. Itse olen kyllä kuullut tästä melkoiset saarnat kiertelemättä ja kaartelematta.
Tääläkin on keskusteltu sektiosta ja sen jälkeisestä käytännöistä. Ja kuitenkin on niin että sektio on jokaisen kohdalla niin yksilöllien asia ettei voida suoraan sanoa ettei raskaus pian edellisen jälkeen muodostaisi todellista riskiä. (niinkuin täälä on väitetty/vähätelty)
Täälä on keskusteltu rypäleraskaudesta (istukka syöpä) ja sen jälkeisestä ehdottomasta raskaaksi tulo kiellosta. ( ei vl mielestä ole todellinen riski)
Itse ole tuonut esille muta ryhmiä kuten syöpäpotilaat, sydänpotilaat, huonon taspainon omaava sokeritauti, kilpirauhassairaudet, reuma, tuki ja liikuntaelin sairaudet....
Kaikista edellä mainitusita ryhmistä löytyy potilaita jotka miettivät näitä asioita!
hyvinpä näkyy muisti pelaavan vaikka onkin jo taas aikaa kun viimeksi olen täällä kirjoitellut.
mikäli olet vanh.lest., mielestäni tämä palsta ei ole oikea paikka herättää keskustelua ja hekea tukea mainitsemastasi asiasta! Tee hyvä ihminen se toisten uskovaisten kanssa. Uskon, että ymmärrystä ongelmassasi löytyy, eikä sinun tarvitse tulla tänne pilkkaavien kommenttien alle etsimään vastauksia. Toivottavasti jaksat ymmärtää, mitä tarkoitan ja lakkaat kirjoittelemasta näin tällä palstalla!
Aika rajun vastauksen annoit Juksulle. Näinkö kirjoitetaann sisarelle, joka kaipaa apua?
Minusta on hyvä että Juksu ottaa rohekasti asian esille joka on ongelma Juksulle ja varmasti myös monelle muulle vl:lle.
Mitä järkeä on laittaa terveys ja usko samaan vaakakuppiin? Minusta niillä ei ole mitään tekemistä keskenään.
Jokainen huolehtii itse uskostaan ja terveydestään. Jos terveys vaatii ehkäisyä niin käytä sitä! Mitä järkeä on rangaista omaa ruumista kärsimällä uskon takia?
Meille on annettu järki, jotta voimme käyttää sitä.
Uskoa voi, vaikka ei joka kohtaa " uskossa" täytä, armo pitää siitä huolen!
Armollista elämää kaikille!
(Huom! Usko ei ole tekoja vaan jotain ihan muuta.
Mutta se ei tarkoita sitä etteikö sisaria saisi rakastaa ja kohdella hyvin.)
perinteisesti vanhoillislestadoilaisuudessa on ajateltu että selibaatti on hyväksyttävä keino kuvaamassasi tilenteessa.
itselleni ainakin on päivänselvää että jos mun pitäisi syödä vaikka sikiölle vaarallinen lääkekuuri jalkasienen hoitoon, söisin kuurin ja olisin sen ajan selibaatissa.
Sitten taas jos on kysymys vaikeammista, pitkäaikaisista sairauksista tms.,
itselleni ainakin on päivänselvää että jos mun pitäisi syödä vaikka sikiölle vaarallinen lääkekuuri jalkasienen hoitoon, söisin kuurin ja olisin sen ajan selibaatissa.
sitten taas nämä tällaiset tilanteet:
juksu:
Tosiasia on kuitenkin se että raskaus saataa pahentaa toisia sairauksia pysyvästi tai raskaus kuormituksellaan lisää äidin riskejä pysyviin ongelmiin merkittävästi. Vaikeat lisääntymiskalustoon kuuluvat sairaudet eivät voi olla ainoa " sairauden muoto" jossa sterillisaatio on hyväksyttävää. Vaan kyllä tähän asiaan pitäisi löytää joku yhtenevä linja.
Mielestäni mitään yhtenäistä linjaa ei voi olla siinä mielessä, että kaikki tapaukset ovat erilaisia. Jokaisen ihmisen kohdalla pitää tilanne katsoa ja miettiä erikseen, ja päätöksen tekee tietysti se ihminen itse, jota asia koskee. Omantunnon asioitahan nämä kuitenkin viimekädessä ovat.
kehottaa juttelemaan asiasta toisten uskovaisten kanssa! Sehän on rohkaisua, että uskaltaa aukaista suunsa ja puhua ongelmista. Mielestäni tämä paikka on vain väärä siihen pohdiskeluun. Yleensäkin näistä nettikeskusteluista on meitä uskovaisia (siis vanh.lest) varoitettu, sillä mehän emme tietenkään voi nimimerkin takaa tietää, kuka kysymyksiimme vastailee. Varmemmin sellaisen vastauksen saaminen, jossa on Jumalan sana tukena, saa varmasti vain sellaiselta ihmiseltä, joka samalla tavalla uskoo. Itse en ainakaan missään nimessä tulisi tänne vastauksia hakemaan.
Toivon juksu, että saat voimia ottaa asian esille toisten uskovaisten kanssa! Huomaat varmasti, että et ole ainoa, joka on samassa tilanteessa ja painiskelee samojen asioiden kanssa.
Mikä on asiallista ja mikä ei. Musta tällä palstalla muutkin kun vl mietiin ihan just näitä samoja asioita kun mitä olen ottanut esille. Ja musta tätä keskustelua voidaan ihan hyvin käydä myös julkisesti kaikkien läsnäollessa eikä vaaan neljän seinän sisällä. Ikäväkyllä aina kun jonkin asian täälä ottaa esille niin vastaukset ovat usein sen suuntaisia että asiasta ei saa puhua ja että tämä on väärä paikka keskustella. Onko sitten joku erityinen peruste sille ettei keskustelua saa käydä julkisesti? Nimetttömyys ei voi olla peruste. Koka jos tääläkin käytäisiin nimillä tätäkin keskustelua veikaan että keskustelun aiheet ja kesustelijat olisivat aika vähissä. Ja onpahan tuokin nähty että nimillä ja naamoilla näitä keskusteluja ei vl kesken käydä yleisesti ja julkisesti.
Vl on ajateltu perinteisesti että selibaatti on oikea ratkaisu- pitkäaikaissairaudessakin?
Selibaattiliitossa on kyse kyllä sen jälkeen kaikesta muusta kun avioliitosta. Jos selibaatti ei revi perhettä niin ei sitten mikään. Tai ehkä on sitten niin ettei seksiä koeta olennaisena osana parisuhdetta ja elämää? Siitä voidaan siis luopua jos on sairas? Tai jos ei halua luopua niin pitää jaksaa kantaa seuraukset?
Eikö sairaudessa itsessään ole kylliksi? Pitääkö luopua toisen ihmisen läheisyydestä silloinkin kun sitä eniten tarvitsee? Ei musta sekään kyllä ole oikein? Ei kumpaakaan osapuolta ajatellen.
Kyllä kai näit selibaatti kausia kuuluu syystä tai toiseta jokaiseen liitoon mutta kyllä ne yksiselitteisesti eroittaa puolisoita toisistaan. Enkä itse ole lähtenyt hakemaa kaveriliittoa vaan avioliittoa.
Eli mikä siitä selibaatista tekee sitten hyväksyttävämmän kun mikään muukaan ehäisyn? Enemmän siitä on vahnikoa parisuhteessa? Selibaatti on syvä loukkaus toista osapuolta kohtaan.
Tai ehkä seksi ei ole arvo vl liitoisa?Vai onko sairaus syy luitaa petipuuhita?
En voi kuin arvailla mistä tälläinen ajattelu lähtee? Kateudesta? Toinen saisi nauttia seksitä ilman raskauden pelkoa ? (Vaikka on pitkäaikaissairas?)
me valittiin selibaatti koska se tuntui vähemmän pahalta kuin ehkäisy.
Ymmärrän niin, että seksin perimäinen tarkoitus avioliitossa on mahdollistaa Jumalan luomistyön toteutuminen. Sitten jos käytetään ehkäisyä, niin seksistä eliminoidaan tämä olennainen asia. Jäljelle jää pelkkä nautinto, missä ei sinänsä ole mitään pahaa, päinvastoin.
Mutta tämän takia minusta tuntui pahalta käyttää ehkäisyä, oltiin sitten selibaatissa, mikä ei tosiaan ollut helppoa. Mutta kaikkeen tottuu, ja meillä ei ollut kyse pitkäaikaissairaudesta vaan ihan väliaikaisesta tilanteesta. Ja sen jälkeen oltiin sitten taas kuin vastarakastuneita ;)
ettei ollut kyse tuosta jalkasienestä mistä aiemmin puhuin :)
Vähän vakavammasta asiasta, ja väliaikainen tilannekin kesti huomattavasti pitempää kuin jalkasienilääkekuuri olisi kestänyt.
mutta miksi sinulla siihen tarve? Kenen odotat tällä palstalla vastaavan kysymyksiisi? Vanh.lestadiolaisilla on kiinteä yhteisö, jonka keskuudesta luulisi keskustelukumppaneita löytyvän. Näin ei useinkaan sellaisilla ole, jotka eivät kuulu mihinkään herätysliikkeeseen ym. tai osallistu seurakunnankaan toimintaan. Vai eikö sinulla sitten ole uskovaisten keskuudessa ystäviä, joiden kanssa voisit keskustella? Uskovaisilla suurperheen äideillä(siis vanh.lest.,joilla yli 5 lasta) on myös oma keskustelupalsta, jolla tosin keskustellaan nimillä. Osoitetta en tiedä, koska sen saa jonkun ihmisen kautta, jonka sähköpostiosoitetta en muista. Ehkä sinne pääsee keskustelemaan, vaikka lapsia olisi vähemmänkin.
Sinulla selvästi jonkinlainen kapinointivaihe omassa uskonelämässäsi, mikä sitten onkin elämäntilanteesi. Jokaisella niitä vaiheita tulee, ja uskon, että parhaiten niistä pääsee avoimella keskustelulla uskovaisten kanssa. Myös evankeliumista on apua, vaikka sehän ei ole aina ratkaisu kaikenlaisiin pulmiin, niinkuin tiedätkin. Mutta sen avulla jaksamme eteenpäin vaikeissakin tilanteissa.
Koen, että tämän palstan keskustelut eivät ruoki omaa uskoani, eivätkä tue uskonelämääni, joten olen nyt tehnyt päätökseni, että en enää aio käydä näitä viestejä lukemassa ja osallistua keskuteluun. Voimia sinulle juksu taistelussasi! Toivon, että löydät uskovaisia ystäviä, joiden kanssa saat avoimesti keskustella mieltä painavista asioista ja pyytää evankeliumia.
Onko seksi siis vain lisääntymistarkoituksessa sallittua? (seksi ja seksuaalivietti sisältää kyllä paljon muitakin tarkoituksia kuin lisääntymisen)
Karkeasti sanottuna tämä kuulostaa juuri siltä?
Mitä sitten tulee kapinointiin niin kyllä jos kapinoinnilla tarkoitetaan sitä että joutuu tosissaan miettimään miten tästä jatketaan ja mikä on oikein ja mikä väärin.
Musta mikään ei näistä vahtoehdoista ole suoraan oikeen taikka väärin. Mutta tulee vaan kuva että lisääntyminen on pyhää ja asia jota pitää vaalia vaikka sitten terveyden kustannuksella?
Todella varmaan täälä muutkin ihan herätysliikeen ulkopuoliset ihmiset haluaisivat tietää mitä vl tarkoittavat kun sanovat " ettei kenenkään tarvitse hekensä kaupalla lapsia synnyttää" . Selibaatiako?
Musta seibaatti on syntiä siinä kun ehkäisykin ja sekin on syntiä että jättää lääkärin sanomiset omaan arvoonsa!
Voiko joku vl olla selibaatissa hyvällä omalla tunnolla vuosi kaudet? Onko se oikein avioliitossa? Onko avioliittoa ilman seksiä? En voi hyvällä omalla tunnolla harrastaa seksiä ehkäisyän kanssa en voi harrastaa sitä hyvällä omalla tunnolla ilman ehkäisyä tieäen mitä siitä suraa en voi hyvällä omalla tunnolla olla selibaatissa?
Miksi sitten haluan keskustella täälä kuin palstalla jonka osoteetta en tiedä? Ihan siksi että haluan käydä tätä keskustelua myös julisesti kaikkien luettavana en vain pienen piirin kesken.
juksu:
Onko seksi siis vain lisääntymistarkoituksessa sallittua? (seksi ja seksuaalivietti sisältää kyllä paljon muitakin tarkoituksia kuin lisääntymisen)
Ei ole. Seksi on rakastamista :) Ynnä muuta, niinkuin tiedätkin. Yksi tärkeä asia on se, että sen välityksellä Jumala toteuttaa luomistyötään.
Todella varmaan täälä muutkin ihan herätysliikeen ulkopuoliset ihmiset haluaisivat tietää mitä vl tarkoittavat kun sanovat " ettei kenenkään tarvitse hekensä kaupalla lapsia synnyttää" . Selibaatiako?
Esimerkiki sitä, että jos raskaus on hengenvaarallinen, voidaan tehdä sterilisaatio.
Miksi sitten haluan keskustella täälä kuin palstalla jonka osoteetta en tiedä? Ihan siksi että haluan käydä tätä keskustelua myös julisesti kaikkien luettavana en vain pienen piirin kesken.
Minä taas en oikein ymmärrä miksi haluat keskustella julkisesti kaikkien luettavana? Minä olen käynyt tällaiset keskustelut uskovaisten ystävieni kanssa, tai esim sisarillassa ollaan keskusteltu näistä. Itse koen että keskustelut kasvokkain ovat rakentavia ja niistä saa jotain irtikin toisin kuin näistä nettipalstakeskusteluista, jotka turhan usein menevät jankkaukseksi.
Lisäksi jos haluan perusteellisesti keskustella esim. ehkäisystä, haluan tehdä sen samoin uskovan kanssa, en ulkopuolisen joka ei alunperinkään käsitä mitä pahaa ehkäisyssä voisi olla. Ollaan siis jo lähtökohtaisesti eri aaltopituudella, meillä on täysin erilainen kokemusmaailma.
tixis:
mutta miksi sinulla siihen tarve? Kenen odotat tällä palstalla vastaavan kysymyksiisi? Vanh.lestadiolaisilla on kiinteä yhteisö, jonka keskuudesta luulisi keskustelukumppaneita löytyvän.
Ymmärrän periaatteessa pointtisi, mutta miksi pelätä muiden ihmisten näkökulmia? Millä tahansa yhteisöllä, joka kuuntelee vain ja ainostaan omiensa mielipiteitä, on riski tulla sokeaksi omille puutteilleen. Varsinkin, jos vain tietynlaiset mielipiteet loppupelissä sallitaan! Minusta kaikille yhteisöille tekee ihan hyvää pitää toimensa päivänvalossa. Tietenkään ei tarvitse hyväksyä kaikkea ulkopuolelta tulevaa - ja mahdotontahan se olisikin. Mutta kun kulkee silmät auki, saattaa jopa huomata, etteivät muut kuin oma sakki olekaan niin tietämättömiä kuin on luullut... :)
Onko siis luomis työn tekeminen/jatkaminen ainoa elämän tarkoitus?
" Elämämme tärkein asia on Jumalan lapseksi pääseminen ja Jumalan lapsena pysyminen" . Jotenkin noin meille rippikoulussa opetettiin :)
juksu:
Onko siis luomis työn tekeminen/jatkaminen ainoa elämän tarkoitus?
Vai sinulle tiedoksi, että sinun ei tarvitsisi kantaa huolta ihmisistä, joiden elämä ei todennäköisesti lainkaan kosketa omaasi??
Kylläpä te nyt jaksatte huolehtia ja huolestua toisten asioista!! Minusta tuo alkaa paremminkin jo kuulostaa naiivilta. Huolehditteko myös siitä, miten käy jehovan todistaja-äidille, kun hän ei ota vastaan verta, kun esim synnytyksen yhteydessä tulee suuri verenvuoto? Kuvitteletteko, että vanh.lest. eivät osaa ajatella omilla aivoillaan ja ovat jotenkin vähemmän fiksuja kuin muut?? Pitäisikö teille tehdä täydellinen selonteko siitä, mitä mistäkin asioista ajattelemme? Kyllä nyt vaan jaksaa kovasti kiinnostaa. Parasta kai, että nyt todella jätätte nämä turhanpäiväiset keskustelut aiheesta. Kukaan lest. ei ole kiinnostunut keskustelemaan asioista, jos jo aloitus on em. kaltainen!
Voisitko seuraavaksi kertoa omista intiimeimmistä asioistasi? Pohdiskellaan niitä.