Oli se 90-luvun loppu karmeaa aikaa

Ei minullekaan, vaikka aloin parisuhteen ja muutimme yhteen ja valmistuin koulusta. Se oli helvettiä.

Ai että se oli upeaa aikaa.

Ysärin alku oli ankeaa aikaa, kun lama vei puolimiljoonaa työpaikkaa. Itse reputin kirjoitukset, olin armeijassa ja persaukinen opiskelija. 

Sen sijaan 90-luvun loppu oli nousukautta Nokian ja muiden avittamana. Itsekin valmistuin, pääsin töihin, ostin asunnon ja muutin avoliittoon. Oikein hyvää aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Ysärin alku oli ankeaa aikaa, kun lama vei puolimiljoonaa työpaikkaa. Itse reputin kirjoitukset, olin armeijassa ja persaukinen opiskelija. 

Sen sijaan 90-luvun loppu oli nousukautta Nokian ja muiden avittamana. Itsekin valmistuin, pääsin töihin, ostin asunnon ja muutin avoliittoon. Oikein hyvää aikaa.

Juuri näin, ysärin lopussa ei ollut mitään vikaa, mutta alku oli aivan kauhea. Moni pienyrittäjä päätti päivänsä oman käden kautta ja osa selvinneistä kärsii vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Ysärin alku oli ankeaa aikaa, kun lama vei puolimiljoonaa työpaikkaa. Itse reputin kirjoitukset, olin armeijassa ja persaukinen opiskelija. 

Sen sijaan 90-luvun loppu oli nousukautta Nokian ja muiden avittamana. Itsekin valmistuin, pääsin töihin, ostin asunnon ja muutin avoliittoon. Oikein hyvää aikaa.

Mulle se oli työttömyyttä ja väkivaltaisessa parisuhteessa oloa yms. En päässyt Nokian Salon tehtaillekaan töihin, vaikka hain sinne. Ja hain vaikka minne töihin 90-luvun lopussa.ap

Juu, oot kertonut tämänkin jo useasti...

Oli hauskaa, pääsin 1998 ensimmäiseen työpaikkaani, jossa oli lähes kaikki työkaverit suunnilleen saman ikäisiä. Oli mukavaa niin töissä kuin töiden ulkopuolella, kun siihen aikaan työpaikat järjestivät vielä saunailtoja ja tykypäiviä. Tai ainakin Nokia järjesti.