Aloitin tänään opiskelut, ja olen intoa täynnä! :)
teen alanvaihdoksen, nyt kun tuntuu että olen löytänyt alan, joka mua tosissaan kiinnostaa. Motivaatio on jossain ihan toisessa ääripäässä, kun silloin 16-vuotiaana, kun ajauduin paremman puutteessa/tietämättä mitä haluan edellisen alani opintoihin.
9 vuotta niitä töitä tein, enkä tykännyt, oli pakkopullaa.
Nyt aloitin nuo opinnot, ja vitsi miten olenkaan innoissani! Jopa siitäkin asiasta, että kun tämä on toisen asteen koulutus, minulle kuuluu ilmainen lounas joka päivä, voi miten sitä osaakaan nykyään arvostaa :D
Koulussa oli ihanaa "pyöriä" muiden aloittavien opiskelijoiden joukossa, virkistävää päästä nuorten porukkaan, mukavia tyyppejä, ainakin näin ensimmäisen päivän perusteella :)
Todella tervetullut ja _virkistävä_ muutos elämääni tämä opiskelujen aloittaminen!
Kommentit (4)
joka aloitti yliopistossa 2 vuotta sitten. Pikemminkin se on niin päin, että nuoret itse tuppaavat tädin seuraan ja mielellään juttelevat asioistaan ja elämästään. Ja minähän juttelen takaisin ja joskus esitän käsityksenikin siitä asiasta.
Ja kiva kun tulevat, ei siinä mitään. Se oli vaan sellainen väläys, kun tajusin olevani niiden silmissä "aikuinen" vaikkei itsestä yhtään tunnu siltä. Hassua, mutta niinhän elämä on.
Muistan omalta fuksivuodelta (suoraan lukiosta yliopistoon), miten omassa fuksiryhmässä palloili jotain nelikymppisiä mammoja. Yritti kaveerata meidän hädin tuskin parikymppisien kanssa ja tunkea illanistujaisiin mukaan. Noloa.
ikärasismi ihan kamalaa näillä 80-luvulla syntyneullä, itse en rekrytoi muita kuin 60-70 luvulla syntyneitä jos tämä ajattelutapa yleistyy. eli siis sorrun itsekin ikärasismiin:)
mutta lienenkö silti vanha täti :D
ap