Lue keskustelun säännöt.
Poikien huonoon koulumenestykseen ratkaisuksi erikseen poika- ja tyttöluokat ja pojille miesopet tärkeitä.
24.07.2025 |
Sekaluokat vääristävät poikien ja tyttöjen väliset suhteet. Tytöt kehittyvät aikaisemmin ja tulee vääristynyt kuva pojista eli miehenaluista. Liian monelta puuttuu miehenmalli. Olen itse käynyt koulun siten että 3. ja 4. luokka oli poika- ja tyttöluokat. Lukion kävin matikkalinjan ja oli vain muutama tyttö ja muut poikia, noin 30. Pidin poikia silloin täysin mahdottomina eikä heistä kenestäkään olisi ollut minulle sopivaa partneriksi. Kaiken kukkuraksi olen syntynyt sukuihin joissa paljon tasokkaista miehiä ja vain muutama nainen.
Kommentit (14)
Tätä kokeiltiin meidän yläasteella. Poikaluokan arvosanat eivät kuitenkaan olleet sen paremmat kuin sekaluokkien pojilla. Häröilyksi se meni, vaikka oli miesopettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttöjen arvosanat todennäköisesti nousisivat, joten kannatetaan!
Lähi-idässä on näin niin sit ne pojat väkisinmakaa kaikki kakshaaraset kanasta tikapuihin aikuisena ku ne ei oo koskaan jutellu naiselle
En kannata erillisiä luokkia pojille ja tytöille. Tietyistä kulttuureista voi ottaa oppia mitä tapahtuu, kun sukupuolet eristetään toisistaan.
Miesopettajia sen sijaan pitäisi kyllä ehdottomasti olla enemmän. Kaikki miehet, jotka ovat - tai ovat olevinaan - huolestuneita poikien koulumenestyksestä, pitäisi ruveta pitämään ääntä sen puolesta, että enemmän miehiä kouluttautuisi opettajiksi. Ja isät kannustamaan poikiaan koulunkäyntiin.
Vierailija kirjoitti:
En kannata erillisiä luokkia pojille ja tytöille. Tietyistä kulttuureista voi ottaa oppia mitä tapahtuu, kun sukupuolet eristetään toisistaan.
Miesopettajia sen sijaan pitäisi kyllä ehdottomasti olla enemmän. Kaikki miehet, jotka ovat - tai ovat olevinaan - huolestuneita poikien koulumenestyksestä, pitäisi ruveta pitämään ääntä sen puolesta, että enemmän miehiä kouluttautuisi opettajiksi. Ja isät kannustamaan poikiaan koulunkäyntiin.
Surkeimmat kollegat opetustaitoineen ja kurinpitämistaitoineen olivat miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a, mistä meinaat löytää miesopettajia? Eivät miehet hakeudu koulutukseen tai, jos löydätkin, yleensä he ovat tottuneet siihen, että saavat paikan sukupuolen perusteella eivätkä taitojensa avulla.
Toisaalta kannatettava ehdotus - tyttökoulujen arvosanat nousevat, mutta kulut laskevat puoleen sekakoulujen omista, kun taas poikakoulujen kulut tuplaantuvat - jos siis on sekakoulujen trendiä katsominen.
Vierailija kirjoitti:
En kannata erillisiä luokkia pojille ja tytöille. Tietyistä kulttuureista voi ottaa oppia mitä tapahtuu, kun sukupuolet eristetään toisistaan.
Miesopettajia sen sijaan pitäisi kyllä ehdottomasti olla enemmän. Kaikki miehet, jotka ovat - tai ovat olevinaan - huolestuneita poikien koulumenestyksestä, pitäisi ruveta pitämään ääntä sen puolesta, että enemmän miehiä kouluttautuisi opettajiksi. Ja isät kannustamaan poikiaan koulunkäyntiin.
Oisin liian temperamenttinen opettajaks. Ku eka 15v pipopä sanois mulle haista vee heittelisin sitä päin seiniä.
T.M44, sotilaspoliisi-alikersantti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, mistä meinaat löytää miesopettajia? Eivät miehet hakeudu koulutukseen tai, jos löydätkin, yleensä he ovat tottuneet siihen, että saavat paikan sukupuolen perusteella eivätkä taitojensa avulla.
Toisaalta kannatettava ehdotus - tyttökoulujen arvosanat nousevat, mutta kulut laskevat puoleen sekakoulujen omista, kun taas poikakoulujen kulut tuplaantuvat - jos siis on sekakoulujen trendiä katsominen.
mieskiintiöt pedagokkisiin.
Noilla kouluarvosanoilla ei nyt niin hirveästi merkitystä ole. Marko Mäkelällä on Suomen korkein älykkyysosamäärä (185), mutta arvosanat lukiossa hänellä putosivat nelosen tasolle. Kultaseppä hänestä lopulta tuli.
Ylipäänsä älykkyysosamäärällä ei ole ollut merkitystä enää vuosikymmeniin, eikä tunnollisuus ole enää suosiossa. Ainoa asia, jolla on enemmän merkitystä, on se, että minkä lauman jäsen olet. Identiteettipolitiikka määrää asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noilla kouluarvosanoilla ei nyt niin hirveästi merkitystä ole. Marko Mäkelällä on Suomen korkein älykkyysosamäärä (185), mutta arvosanat lukiossa hänellä putosivat nelosen tasolle. Kultaseppä hänestä lopulta tuli.
Ylipäänsä älykkyysosamäärällä ei ole ollut merkitystä enää vuosikymmeniin, eikä tunnollisuus ole enää suosiossa. Ainoa asia, jolla on enemmän merkitystä, on se, että minkä lauman jäsen olet. Identiteettipolitiikka määrää asiat.
Koulun tehtävä on luoda luokkaeroa ei sivistyneitä kansalaisia.
Instrumenttina eli karsivana tekijänä käytetään lukemisen muistamista. Jos muistat hyvin lukemaasi ovet aukenee sinulle mutta jos et saat 4-6 leiman otsaan ja tuossa ruohonleikkuri mitä sitten työnnät.
Pojan koulussa tehtiin poikavaltainen ja tyttövaltainen luokka, poikavaltaisilla oli miesope ja tyttövaltaisella naisope. Lopputulos oli, ettei se miesope saanut luokkaan sen paremmin kuria kuin aiemmat naisopet, joten koulun alkaessa pojalla on taas uusi luokanvalvoja, tällä(kin) kertaa nainen. Luokan oppilasjakoa ei kaiketi ole kuitenkaan muutettu, joten onnea vain niille muutamille tytöille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikoinaan harkitsin opiskelemaan opekorkeaan, mutta onneksi valmensin jo tuolloin futisjunnuja. Ymmärsin että saan juuri ja juuri pidettyä heidät kurissa/kiiinnostuneena heitä kiinnostavan aiheen tiimoilla, mutta en todnäk pystyisi innostamaan samalla tavalla vastenmielisen asian suhteen.
Näin 30 vuotta myöhemmin päätös on ollut oikea, eli insinööriuralle. 3x parempi liksa ja vastapuoli-osallisina kertaselityksellä asiat ymmärtäviä tapauksia.
(valmennan edelleen futisjunnuja JA erään erikoisen sattumuksen myötä käyn silloin tällöin paikallisekla alakoululla vetämässä joukkuepeleihin liittyviä liikuntatunteja 4-6 lk oppilaille, noin 10-15 krt lukuvuodessa)
Vierailija kirjoitti:
Noilla kouluarvosanoilla ei nyt niin hirveästi merkitystä ole. Marko Mäkelällä on Suomen korkein älykkyysosamäärä (185), mutta arvosanat lukiossa hänellä putosivat nelosen tasolle. Kultaseppä hänestä lopulta tuli.
Ylipäänsä älykkyysosamäärällä ei ole ollut merkitystä enää vuosikymmeniin, eikä tunnollisuus ole enää suosiossa. Ainoa asia, jolla on enemmän merkitystä, on se, että minkä lauman jäsen olet. Identiteettipolitiikka määrää asiat.
On ja ei - Esimerkiski joitain vuosia sitten taisivat havahtua siihen, että ylioppilaskirjoitusten arvostus oli vajonnut liian alas. - Ja ainoa paikka jossa ylioppilakirjoituksia arvosttetiin korkealle oli silloin kun esiteltiin ministerien ja presidenttien vanhoja ylioppilastodistuksia, jolloin jaksettiin länkyttää enempi siitä kuin tuolloinen ministeri Stubb oli oli lähinnä älykkyydeeltää ja osaamiseltaan lähelllä idioottia, eikä mitään arvoa annettu sille, mitä hän sittemmin oli opiskellut kun taas ministeri Haavisto oli valtiomeistasoa, mitäs siitä, että ylioppilastutkinto on jäänyt hänen ylimmäksi oppiarvokseen.
Ylioppialstodistuksen arvosanojen merkitys nousi raketin lailla kun "riittävän hyvillä" kun muillekin kuin perinteisesti poikein aloiksi mielletyillle yliopisto/ korkeakoulu opiskelupaikoille alkoi saada suoraa opiskelupaikan eli vapautuksen pääsykokeista.
Soveltuvuutta itse alallle ei ole juuri millekään alalle esiintymis ja taideaineita ja opettajankoulutusta / kasvatusteitä lukuunottamatta ole mitattu tai selvitetty. Lääkikseen pyrkinyt ja sieltä paikan myös saanut kaverini tapaakin sanoa, että sinne hänen oli paljon helpompi päästä kun kukaan ei ollut kiinnostunut hänen psykologisesta soveltuvuudestaan tosin kuin lähihoitajakoulutukseen hänen hakiessaan - ja jonne hän ei aikanaan päässyt. (Tosin luulen, että syynä siihen, että hän ei päässyt saattoi olla hänen asennekäppsinä; hän haki lähihoitaja opintoihin siksi, ettei ei hänen olsi 9+ keskiarvolla olsi tarvinnut mennä lukioon, jota kaikki tuntuivat hänen kohdalla odottavan ja pitävän ainoana "järkevänä ja viisaana vaihtoehtona") .
Älykkyysosamäärää ei kysytä tai mitatata (/tarkisteta) missää Suomen korkeakoulu tai yliopisto-opintoihin haettaessa tai paikkoja jaettaessa. Joten ei paljoan auta vaikka sulla olsii miten korkea älykkyysosamäärä, jollei se edesauta pääsykokeissa menestymisessä tai "riittävän hyvien ylioppilaskirjoituksien arvosanojen saamista ja lukion oppimäärän suorittamsita, niin han sama paikka jää saamatta ja sen saa mahd. joku sina vähemmän älykäs,
Toki tuo Mäkelän esimerkki on hyvö esimerkki siitä, että kaikki älykkäät eivät hakeudu ja etene "vain" korkeakouluihin ja yliopisto-opintoihin vaan osa voi löytää oman juttunsa ja alansa, jostain aivan muualta.
Hyvä idea! Samalla naisten itkemät häirinnät loppuu. Myös samaa puolustusvoimiin koska e ongelmia ei ollut kuin vasta sitten kun naiset änkes sinne.