Lasten ihanteellisista ikäeroista. Mikä on kokemuksesi?
Kommentit (13)
Ensimmäisellä ja toisella ikäeroa puolitoista-kaksi vuotta. Sitten 3-5 vuoden tauko ja toiset kaksi lasta samoilla ikäeroilla.
Vaihtoehtoisesti kolme lasta noin puolentoista-kahden vuoden ikäeroilla. Moni aloittaa lasten saamisen noin 30 vuotiaana, jolloin ei ole hyvää hedelmällistä aikaa jättää pidempiä ikäeroja. Imetys säätelee ikäeroja. Keskenmenot yms raskausongelmat eivät mieltä ylennä, joten mieluummin raskaudet nuorempana kuin vanhempana.
Lapsista on seuraa toisilleen, kun leikit sopivat paremmin yhteen, eikä ole vaikeaa järjestää aktiviiteetteja, joihin koko perhe osallistuu. Pikkulapsiaika jää lyhyemmäksi kuin jos koko ajan olisi pieni "ainokainen" muulla perheellä matkassa. Vaatteet, lelut yms kiertävät perheessä tehokkaasti ja edullisemmin pienemmillä ikäeroilla. Lapset saadaan noin yhtaikaa ikään, jossa jaksaa tehdä perheenä enemmän kodin ulkopuolella, esim matkustaa niin, että nuorin lapsikin muistaa matkustaneensa.
Kahden ekan ikäero on 12 min. Sitten tuli 7 v tauko. Toiminut ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisellä ja toisella ikäeroa puolitoista-kaksi vuotta. Sitten 3-5 vuoden tauko ja toiset kaksi lasta samoilla ikäeroilla.
Vaihtoehtoisesti kolme lasta noin puolentoista-kahden vuoden ikäeroilla. Moni aloittaa lasten saamisen noin 30 vuotiaana, jolloin ei ole hyvää hedelmällistä aikaa jättää pidempiä ikäeroja. Imetys säätelee ikäeroja. Keskenmenot yms raskausongelmat eivät mieltä ylennä, joten mieluummin raskaudet nuorempana kuin vanhempana.
Lapsista on seuraa toisilleen, kun leikit sopivat paremmin yhteen, eikä ole vaikeaa järjestää aktiviiteetteja, joihin koko perhe osallistuu. Pikkulapsiaika jää lyhyemmäksi kuin jos koko ajan olisi pieni "ainokainen" muulla perheellä matkassa. Vaatteet, lelut yms kiertävät perheessä tehokkaasti ja edullisemmin pienemmillä ikäeroilla. Lapset saadaan noin yhtaikaa ikään, jossa jaksaa tehdä perheenä enemmän kodin ulkopuolella, esim matkustaa niin, että nuorin lapsikin muistaa
Tuo satsi kyllä vaatii rautaiset tukiverkot. Ja siitä huolimatta alle kolmen vuoden ikäero sisaruksiaan altistaa mielenterveysongelmille vielä aikuisiällä. Kovasti kuulostaa suorittamiselta, jos vaatteiden kierrätyskin on yksi argumentti, mutta oma jaksaminen ja sylitila ei.
Meillä kahdella vanhimmalla tasan 2 v ikäero ilman turvaverkkoja, enkä kyllä suosittele kuin fyysisesti ja henkisesti erittäin pystyville vanhemmille. Nuorin on sen verran nuorempi, ettei mennyt niin sanotusti samalla vaivalla, ja hyvä niin.
Meillä on ikäero esikoisella ja keskimmäisellä 3v vuotta. Keskimäisellä ja kuopuksella 7vuotta. 2 vanhinta ovat aina vaan tapelleet. Paremmin nuoremmat tulee toimeen keskenään. Keskimmäinen on eri sukupuolta kuin muut.
Kaksi mahtuu syliin hyvin. Kaikilla ei ole tukiverkkoja. Kolmas lapsi menee samaan rytäkkään myös, jos puoliso on siihen valmis, edellisistä raskauksista toivuttu, unta saatu ja rahat riittävät. Syliin mahtuminen ei ole edelleenkään haaste.
Pienten lasten kanssa on uskallettava asettautautua aloilleen eikä vain tyrkätä heitä mahdollisimman nopeasti päivähoitoon ja itse jatkamaan uraa. Enemmän olisin huolestunut siitä, että yritetään yhdistää kokopäiväinen palkkatyö ja pienet lapset hoidossa. Kotivanhempi saa lapset välillä kunnan tai seurakunnan kerhoihin.
2v koska silloin lapset on aina edes hetken samassa koulussa. Ikäero ei ole vielä liian iso jolloin voivat olla leikkikavereita toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi mahtuu syliin hyvin. Kaikilla ei ole tukiverkkoja. Kolmas lapsi menee samaan rytäkkään myös, jos puoliso on siihen valmis, edellisistä raskauksista toivuttu, unta saatu ja rahat riittävät. Syliin mahtuminen ei ole edelleenkään haaste.
Pienten lasten kanssa on uskallettava asettautautua aloilleen eikä vain tyrkätä heitä mahdollisimman nopeasti päivähoitoon ja itse jatkamaan uraa. Enemmän olisin huolestunut siitä, että yritetään yhdistää kokopäiväinen palkkatyö ja pienet lapset hoidossa. Kotivanhempi saa lapset välillä kunnan tai seurakunnan kerhoihin.
Anna kun arvaan: et taida enää itse olla lastentekoikäinen.
Minun lapsuuden perheessäni oli viisi lasta, ikäerot 1- 3 vuotta. Kavereittemme perheissä lähes sama, joissakin vain reilu vuosi ikäeroa lasten välillä. Kaikista meistä tuli terveitä js hyvin elämässä pärjääviä. Oli kiva kun oli aina seuraa, sekä kotona että ulkona.Ihmeellisesti vanhemmmat osasivat kasvattaa meitä silloin ilman terapeutteja ja ammattiauttajia. Tiedän hyvin, että joillakin on erilaisia kokemuksia lapsuudestaan mutta oli miten vaan niin aina niitä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi mahtuu syliin hyvin. Kaikilla ei ole tukiverkkoja. Kolmas lapsi menee samaan rytäkkään myös, jos puoliso on siihen valmis, edellisistä raskauksista toivuttu, unta saatu ja rahat riittävät. Syliin mahtuminen ei ole edelleenkään haaste.
Pienten lasten kanssa on uskallettava asettautautua aloilleen eikä vain tyrkätä heitä mahdollisimman nopeasti päivähoitoon ja itse jatkamaan uraa. Enemmän olisin huolestunut siitä, että yritetään yhdistää kokopäiväinen palkkatyö ja pienet lapset hoidossa. Kotivanhempi saa lapset välillä kunnan tai seurakunnan kerhoihin.
Anna kun arvaan: et taida enää itse olla lastentekoikäinen.
Mistä arvelet noin? Teoriassa olen ikäinen, sillä vaihdevuodet eivät ole vielä tulleet, mutta en todellakaan enää yrittäisi lasta. Ikäriski on jo sen verran korkea!
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsuuden perheessäni oli viisi lasta, ikäerot 1- 3 vuotta. Kavereittemme perheissä lähes sama, joissakin vain reilu vuosi ikäeroa lasten välillä. Kaikista meistä tuli terveitä js hyvin elämässä pärjääviä. Oli kiva kun oli aina seuraa, sekä kotona että ulkona.Ihmeellisesti vanhemmmat osasivat kasvattaa meitä silloin ilman terapeutteja ja ammattiauttajia. Tiedän hyvin, että joillakin on erilaisia kokemuksia lapsuudestaan mutta oli miten vaan niin aina niitä löytyy.
Olisi kiva kuulla myös, mistä ajasta ja mistä maantieteellisestä alueesta puhumme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi mahtuu syliin hyvin. Kaikilla ei ole tukiverkkoja. Kolmas lapsi menee samaan rytäkkään myös, jos puoliso on siihen valmis, edellisistä raskauksista toivuttu, unta saatu ja rahat riittävät. Syliin mahtuminen ei ole edelleenkään haaste.
Pienten lasten kanssa on uskallettava asettautautua aloilleen eikä vain tyrkätä heitä mahdollisimman nopeasti päivähoitoon ja itse jatkamaan uraa. Enemmän olisin huolestunut siitä, että yritetään yhdistää kokopäiväinen palkkatyö ja pienet lapset hoidossa. Kotivanhempi saa lapset välillä kunnan tai seurakunnan kerhoihin.
Anna kun arvaan: et taida enää itse olla lastentekoikäinen.
Mistä arvelet noin? Teoriassa olen ikäinen, sillä vaihdevuodet eivät ole vielä tulleet, mutta en todellakaan enää yrittäisi lasta. Ikäriski on jo sen verran ko
Tuo kuvailemasi kotihoitoihanne oli voimassa nollarilla. Itse sain lapseni 2010-luvulla, ja jo silloin oli kuntien ja seurakuntien kerhotoiminta melko surkeaa. Nykyään kuntien kerhot on monessa paikassa kokonaan ajettu alas.
Samoin lähdit siitä, että yhden vanhemman pitäisi luopua urastaan lasten ollessa pieniä, vaikka nykyään on paljon vaihtoehtoja vanhemmuuden tasaveroiseen jakamiseen, eikä se päivähoitokaan ole mikään peikko.
Samoin nykyään harva enää ajattelee että kolmas lapsi menee siinä sivussa kahden pienen kanssa. Kyllä jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus enempään kuin siinä sivussa menemiseen.
Nuoret, vahvat ja voimakkaat, teidän olisi jo aika alkaa lisääntyä. Älkää miettikö liikaa. Elämän on tässä ja nyt ja sen vakinaisen työn ja omakotitalon saa myöhemminkin, jos tahtoo.
On hyvä opiskella itselleen sopivaa ammattia ja saada lapsi, vaikka asuisi vielä veronmaksajien tukemassa opiskelijaasunnossa, jos vain sopiva puoliso, halua vanhemmuuteen ja terveyttä on. Pienet taloudelliset esteet on tarkoitettu kohdattaviksi ei vältettäviksi. Jos olet työtön ja vailla tulevaisuuden suunnitelmia ilman opintoja, niin älä ainakaan lisäänny.
3v