Mitä ajattelet ihmisistä, jotka ylpeilevät asioilla, jotka ovat saaneet "ilmaiseksi"?
Esim. Rakenteeltaan kapeavyötäröinen, joka kehuskelee kuinka hän on vaan pitänyt itsestään niin hyvää huolta ja siksi vyötärö on kapea
Kommentit (17)
Tai ihmiset, jotka kehuskelevat kuinka lapsi on perinyt juuri häneltä jotain. Miksi kun se vanhempi on kuitenkin geeniensä tulos. Ei lapsi peri mitään mikä olisi tämän vanhemman ansiota.
Ai tää olikin kehoasioista yms, ajattelin että on tavaroista.
Että ovat vähän ääliöitä. Vielä pahempi on kultalusikkasuiset rikkaan perheen vesat, jotka luulevat olevansa jotenkin oman onnensa seppiä, kun on uralla edetty nepotismin voimin, velaton asunto saatu lahjaksi jo alaikäisenä ja osingot juoksee. Joskus toivois, ettei mitään perintöjä olisikaan vaan kaikki lähtisi samasta pisteestä. Vaikka toki jotkut oikeasti ymmärtääkin että miten paljon heille on eteen mitään tekemättä tarjoiltu. Silloin ei ärsytä.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se kapeakin vyötärö lihomalla paisuu, joten kyllä se on silti ihan omaa työtä olla lihomatta.
Mutta ruumiinrakenteeltaan toisenlainen joutuu tekemään hulluna töitä eikä siltikään saavuta sitä kapeaa vyötäröä, minkä toinen saa hyvin vähällä vaivalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tai ihmiset, jotka kehuskelevat kuinka lapsi on perinyt juuri häneltä jotain. Miksi kun se vanhempi on kuitenkin geeniensä tulos. Ei lapsi peri mitään mikä olisi tämän vanhemman ansiota.
Tai joku lapsen ominaisuus olisi kasvatuksen tulos ja vanhemman ansiota.
Kaikenlainen omakehu ja tarpeeton omahyväisyys ovat kyllä luotaantyöntäviä ominaisuuksia. Kiitollinen, tyytyväinen ja onnellinen saa ehdottomasti olla, mutta aika harva asia on varsinaisen kehuskelun arvoista. Tuollainen ylpeily kuuluu lapsuuteen, aikuisella se on lähinnä kiusallista.
Mieheni kehuskeli aikoinaan miten paljon hänellä on rahaa ja että miten on hyväkuntoinen ja komea, menetti kaiken, rahat terveytensä ja ulkonäkönsä. Eipä tässä itse viitsi millään kehuskella, karma kostaa.
Miksi pitäisi ylpeillä yhtään millään.
Kyllä se lihominenkin on melko paljon geeneistä kiinni. Mun sisko, jolla on siis vieläpä hyvinkin samaa geeniperimää, lihoo ehkä 10x helpommin kuin minä. Ollaan aika samankokoisia muuten, mutta hän on pulska. Ollaan asuttu aikuisiällä lähes vuosi yhdessä ja silloin tuli hyvin selväksi miten erilaisia ihmiset onkaan lihomisen suhteen. Hän lihoi siis todella herkästi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi ylpeillä yhtään millään.
Isolla munalla saa ylpeillä ja pitääkin.
Vierailija kirjoitti:
Että ovat vähän ääliöitä. Vielä pahempi on kultalusikkasuiset rikkaan perheen vesat, jotka luulevat olevansa jotenkin oman onnensa seppiä, kun on uralla edetty nepotismin voimin, velaton asunto saatu lahjaksi jo alaikäisenä ja osingot juoksee. Joskus toivois, ettei mitään perintöjä olisikaan vaan kaikki lähtisi samasta pisteestä. Vaikka toki jotkut oikeasti ymmärtääkin että miten paljon heille on eteen mitään tekemättä tarjoiltu. Silloin ei ärsytä.
Katkeraa ja kateellinen, upea yhdistelmä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi ylpeillä yhtään millään.
🥰🥰
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se kapeakin vyötärö lihomalla paisuu, joten kyllä se on silti ihan omaa työtä olla lihomatta.
Mutta ruumiinrakenteeltaan toisenlainen joutuu tekemään hulluna töitä eikä siltikään saavuta sitä kapeaa vyötäröä, minkä toinen saa hyvin vähällä vaivalla.
Ap
Ap kannattaa hyväksyä fakta ettei kaikki voi olla samanlaisia, tämä on luonnonlaki eikä sitä vastaan kannata taistella.
Ei ärsytä jos joku esimerkiksi kerää marjoja tai sieniä tai saa vaikka sukulaisilta vaatteita. Se ärsyttää jos joku "kikkailee", oli sitten rikas tai köyhä, esimerkiksi ruokajakelujen tai punalaputettujen hamstraajat. Ja että köyhällä ei muka ole rahaa jos vaikka polttaa tupakkaa tai pelaa rahapelejä säännöllisesti. Tai eläkeläiset jotka kiertää kaikki kissanristiäiset ja kehuvat mitä kaikkea ovat syöneet ja juoneet. Sinällään on hyvä että eläkeläiset lähtevät ulos.
Olen itsekin löytänyt (oikeasti) hyvän pyörän, saanut pari kertaa paremman hotellihuoneen kuin mitä tilasin ja saanut juuri noita vaatteita sukulaisilta. En huutele ympäri kyliä enkä koe olevani parempi. Lapseni on myös sattuneesta syystä tehnyt joitain ilmaisjuttuja mutta ei me näitäkään jaeta kun lähimpien tuttujen kesken. Eikä siksi että ei maksa mitään vaan lapsi voi kertoa mitä kivaa on päässyt tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlainen omakehu ja tarpeeton omahyväisyys ovat kyllä luotaantyöntäviä ominaisuuksia. Kiitollinen, tyytyväinen ja onnellinen saa ehdottomasti olla, mutta aika harva asia on varsinaisen kehuskelun arvoista. Tuollainen ylpeily kuuluu lapsuuteen, aikuisella se on lähinnä kiusallista.
Mikä siinä on,että Suomessa itsevarmuus koetaan negatiivisenä ominaisuutena,olisiko alemmuudentunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlainen omakehu ja tarpeeton omahyväisyys ovat kyllä luotaantyöntäviä ominaisuuksia. Kiitollinen, tyytyväinen ja onnellinen saa ehdottomasti olla, mutta aika harva asia on varsinaisen kehuskelun arvoista. Tuollainen ylpeily kuuluu lapsuuteen, aikuisella se on lähinnä kiusallista.
Mikä siinä on,että Suomessa itsevarmuus koetaan negatiivisenä ominaisuutena,olisiko alemmuudentunne.
Kuka tuossa puhu itsevarmuudesta? En kyllä koe itsevarmaksi ketään omahyväistä itsensä kehujaa, ihan päinvastoin!
Tuokin on aika ällöttävä piirre, ajatellaan että jos itseään kehuva omien pierujensa haistelija on vastenmielinen, niin olisi jotenkin alemmuudentunnetta :D kyllähän itserakkaus on useimmille luotaantyöntävä piirre toisissa.
No kyllä se kapeakin vyötärö lihomalla paisuu, joten kyllä se on silti ihan omaa työtä olla lihomatta.