Kaduttaa, että kävin lukion

Aina voit mennä takaisin koulun penkille. 

Jos saat lukiosta burn outin nii tuskin sinusta on raskaaseen työhönkään.

Pösilö, voit edelleen hakea sinne laborantin koulutukseen. Tosin onko sinusta siihen, jo lukiosta jo saat burn outin. 

Myöhästä itkee ku lirut pöksyssä. 

Nyt pääkoppa kuntoon ja vaikka sinne laborantiksi opiskelemaan. Varmasti saat paljon hyväksiluettua ja jossain vaiheessa saattaa olla, että haluat lähteä jatko-opintoihin ja sitten on lukion papereistakin hyötyä :)

Älä huoli, minäkin olin aluksi sitä mieltä, kun tuntui, että hukkasin aikani lukiossa. Myöhemmin huomasin, että se yleissivistys sai pohtimaan ja ymmärtämään maailman menoa paljon laajemmalla näkemyksellä. Ymmärtää paremmin kaikki tapahtumat, eikä ole altis uskomaan kaikkia populistisia maailmankuvia, joita nykyisin tuputetaan kiihtyvällä tahdilla.

Harva elämästä terveenä selviää, mielen ongelmat ovat ihan yhtä vakavasti otettavia kuin fyysiset sellaiset. Anna armoa itsellesi. Parane ja opiskele lisää.

Minä kävin lukion, että sain miettiä rauhassa mille alalle lähden. Lopulta kouluttauduin yo-merkonomiksi. Eikö laborantiksi voi lukea lukion jälkeen? 

Nyt sinun pitää mennä aikuislukioon ja olla siellä niin kauan, että opit sietämään lukiota. Koulutat itsesi väkisin korkeakoulukelpoiseksi.

Lukio on oikeasti hyvä pohja opiskella enemmän. Itse suosittelen jokaiselle nuorelle, jolla yhtään mielenkiintoa asiaan löytyy. Oon niin ylepeä mun bonus-tyttärestä, joka aikoinaan kävi lukion mun kehotuksesta, nyt tekee töitä kauneus salongissa, mutta ovet ovat silti hyvin auki jos haluaa myöhemmin jotain muuta opiskella...

Laborantiksi opiskelee 2-3 vuodessa, joten et ole mitään menettänyt. Toiset lähtee lukion jälkeen opiskelemaan 5-6 vuodeksi yliopistoon. 

Opiskelin yliopistossa, ja valmistumisen jälkeen tiesin täysin varmasti, etten halua tehdä sitä alaa työkseni. Mutta päätin viedä opinnot loppuun, kun kerran olin aloittanut. Nyt työskentelen ammatissa, joka vastaa toisen asteen koulutusta, ja se tuntuu tällä hetkellä oikealta ratkaisulta. Ei minua haittaa yhtään hukkaan menneet yliopistovuodet, se on vaan elämää se. 

Ootko jo 20v katunu tätä asiaa?

Vierailija kirjoitti:

Jos saat lukiosta burn outin nii tuskin sinusta on raskaaseen työhönkään.

Minä olin jonkun aikaa tehdastyössä nuorena. Silloin tuli ajateltua, että olisi pitänyt käydä joku ammattikoulu ja hakeutua sen kaltaiseen työhön. Vaikka työ oli fyysisesti raskasta, se oli kivaa, työaika 7-15.30, tauot sai pitää kunnolla, ylitöitä joskus, mutta niistä sai rahaa hyvin eikä töitä tarvinnut ajatella sekuntiakaan sen jälkeen kun kotiin lähti. Todennäköisesti kroppa ei olisi sitä kuitenkaan koko ikää kestänyt. Mutta olen nyt suunnitteluinsinööri ja olisin voinut ihan hyvin käydä tämän amis-teku-polun käyttä - silti voisin tehdä samaa työtä. Tuossa tehdashommassa ei tarvinnut stressata vaativista asiakkaista - niitäkin tällä alalla on, deadlineista ym. 

Erikoinen ajattelutapa, että koulutus menisi hukkaan. Itse olen kaksi kertaa totaalisesti vaihtanut ammattia. Olen 53 v ja yhteen kiinnostavaan koulutukseen on haku kahden vuoden päästä, aion hakea ja saada sitten taas uuden ammatin.