Lue keskustelun säännöt.
Kaikki on hyvin, silti merkityksettömyyden tunne vaivaa.
02.07.2025 |
On lapsia, puoliso, koti, toimeentulo. Silti iltaisin kun muut jo nukkuvat, tunnen oloni ahdistuneeksi ja tyhjäksi, ikään kuin olisin vain hukannut taas yhden päivän, kaikki on turhaa eikä tunnu siltä että "olipa kiva päivä", vaikka päivissä on iloisiakin hetkiä. Mikä minua vaivaa? En ole masentunut kuitenkaan.
Kommentit (14)
Olet tulossa keski-ikään. Se on silloin ihan normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet tulossa keski-ikään. Se on silloin ihan normaalia.
Mul on tollasta jo nuorena
Vierailija kirjoitti:
No oletko tehnyt aidosti omia valintoja vai mennyt ns valmiin paketin mukana?
Lapset ja puolison olen valinnut. Monia vastoinkäymisiä en. Eikä kaikkea voi valita oman mielensä mukaan. En ole silti tyytymätön elämääni. Ap
Muistakin on tuntunut tänä vuonna siltä tai näinä aikoina, jos ennen ei. Mikä ihme sen aiheuttaa. Ehkä osan voi arvata, mutta mistä loput.
Tee joka päivä joku hyvä teko toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki ihmiselämään kuuluu välillä myös sellainen hukassa olemisen tunne. Mutta jos on jatkuvasti olo ettei elä ihan omaa elämää niin voisi alkaa tunnustelemaan että mikä lisäisi sitä omaa tyytyväisyyttä ja rauhaa. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla. Saisitko jonkun oman hetken joka päivään jolloin omistautuisit sellaiselle mikä aidosti kiinnostaa? Tai edes tiettynä viikonpäivnä tuokio jos ei joka päivä. Joskus omaa suuntaa täytyy ihan hakea.
Et osaa olla pienestä onnellinen. Haluat koko ajan lisää isoja kokemuksia ja tunteita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onko sulla jotain omaa tekemistä, harrastusta, intohimoa?
Yleensä se tarkoittaa, että jotain puolta itsessäsi et nykyisessä elämässäsi toteuta. Toisille tuollainen vaihe tarkoittaa henkisyyteen tai hengellisyyteen suuntautumista. Toisille sitä että elämään täytyy tuoda jotain lisää, esim. lisää merkitykseellisiä ihmissuhteita tai harrastus. Joillekin se tarkoittaa päinvastaista, eli elämässä on liikaa kiirettä ja touhua, ja täytyisi yrittää löytää aikaa levolle ja pysähtymiselle vaikka se ahdistaakin.
Mutta joka tapauksessa, jotain muutoksen kaipuuta tuo on. Jos vaan olet rauhassa sen ahdistuksen kanssa, etkä juokse karkuun etkä yritä älyllistää sitä, kyllä se sieltä ennemmin tai myöhemmin esiin pullahtaa, että mitä sun elämästä oikeasti puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet läheisriippuvainen eli ahdistut vain silloin kun joudut olla yksin kun et kestä itsesi seuraa tai että joudut yksin "omine ajatuksinesi". Kun olet puolisosi tai lapsesi kanssa niin et mieti noita asioita. Monet paikkaa näitä samoja tunteita esim alkoholilla, shoppailulla, ylensyömisellä.
Vasta sitten jos Suomessa lopetetaan huono-osaisten sortaminen mm. tällä kammottavalla tukien leikkauksilla, ja kun kaikilla menee vähintään kohtuullisesti, vasta sitten omatuntosi lakkaa soimaamasta ja tuottamasta tyhjyyden tunnetta. Eihän se ole merkityksellistä eikä kestävää kun sinun hyvinvointisi on toisilta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se tarkoittaa, että jotain puolta itsessäsi et nykyisessä elämässäsi toteuta. Toisille tuollainen vaihe tarkoittaa henkisyyteen tai hengellisyyteen suuntautumista. Toisille sitä että elämään täytyy tuoda jotain lisää, esim. lisää merkitykseellisiä ihmissuhteita tai harrastus. Joillekin se tarkoittaa päinvastaista, eli elämässä on liikaa kiirettä ja touhua, ja täytyisi yrittää löytää aikaa levolle ja pysähtymiselle vaikka se ahdistaakin.
Mutta joka tapauksessa, jotain muutoksen kaipuuta tuo on. Jos vaan olet rauhassa sen ahdistuksen kanssa, etkä juokse karkuun etkä yritä älyllistää sitä, kyllä se sieltä ennemmin tai myöhemmin esiin pullahtaa, että mitä sun elämästä oikeasti puuttuu.
No ehkä se on tuo, että jotain puuttuu. En vain tiedä mitä se on. Uskossa olen ja se hengellinen näkökulma asioihin on tuonut kyllä lohtua ja turvaa, mutta jokin silti nyt mättää. Ehkä tämä tunne voi mennä ohikin. Ap
No oletko tehnyt aidosti omia valintoja vai mennyt ns valmiin paketin mukana?