Muut ihmiset lähinnä käy hermoille ja ärsyttää minua
Mistähän johtuu? Onko muita joilla samoja fiiliksiä?
En tietenkään näytä tätä ihmisille tai muutenkaan puhu ääneen juurikaan tästä mutta pääasiassa kaikissa ihmisissä ja niiden käytöksessä aina ärsyttää joku ja se saa mielessäni liian suuret mittasuhteet ja tämä tietysti ärsyttää lisää että miksi olen tällainen.
Lähinnä eniten tilanteet, joissa ihminen on.. no, jollain tapaa tyhmä tai ajattelematon, joko niin ettei ymmärrä jotain, selittää itsestäänselvyyksiä oivalluksinaan tai ei osaa ajatella ns askeleen eteenpäin tekemisiään ja sen seurauksia niiltä osin mihin on mahdollista vaikuttaa tai mikä on todennäköistä. En sano että pitäisin itseäni mitenkään muita parempana tai välkympänä mutta anteeksi vaan mutta monesti vaan tuntuu siltä. Tämän takia minun on myös vaikea olla lapsien kanssa kun en kestä sitä avuttomuutta ja osaamattomuutta tai "vasta tässä opetellaan" menoa, mikä toki on aivan luonnollista jokaisen ihmisen kohdalla.
Haluaisin siis nyt opetella muuttamaan itseäni niin että muut ihmiset ei ärsyttäisi niin kovasti vaan aiheuttaisivat lähinnä positiivisia tuntemuksia. Onko jollain vinkkejä miten tämä tapahtuu?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää empatiakykyä.
Ei minulta mielestäni puutu empatiakykyä.. tai no joo, joissakin tilanteissa puuttuu sellainen aito empatia mutta näytän sitä ihmisille silti, jos mielestäni tilanne sitä vaatii ja tämä siksi että haluan toiselle hyvää ja paremman mielen, vaikkei ehkä täysin empaattiselta tuntuisikaan. Ap
Joo, minäkin inhoan suurinta osaa ihmisistä ja menetän hermot, mutta VTTU SE SANA ON LASTEN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää empatiakykyä.
Ei minulta mielestäni puutu empatiakykyä.. tai no joo, joissakin tilanteissa puuttuu sellainen aito empatia mutta näytän sitä ihmisille silti, jos mielestäni tilanne sitä vaatii ja tämä siksi että haluan toiselle hyvää ja paremman mielen, vaikkei ehkä täysin empaattiselta tuntuisikaan. Ap
Muotoilen toisin: kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää empatiakykyä, koska siinä joutuu katsomaan asioita muiden ihmisten näkökulmasta. Se on siis se mekanismi, joka mahdollistaa empatian. Tuota toisten ihmisten näkökulman näkemistä voisit oppia.
Vierailija kirjoitti:
Joo, minäkin inhoan suurinta osaa ihmisistä ja menetän hermot, mutta VTTU SE SANA ON LASTEN.
Ystävä sä lapsien/ katso minuun pienehen.
Tunne itsesi. Se miten suhtaudut muihin, lähtee itsestäsi.
Ihmisten käytös on erilaista kuin ennen. Ennen liikuttiin yksin, nyt moni vetelee meluavalla porukalla tai perheen kanssa ulkona. Ennen saattoi edes aikuisiin hieman luottaa joissakin asioissa, nyt ei tiedä kehen luottaa paitsi sen huomaa äkkiä, voi tulla mitä vaan ideoita eikä toinen (tai systeemi) mieti toisen tuntemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten käytös on erilaista kuin ennen. Ennen liikuttiin yksin, nyt moni vetelee meluavalla porukalla tai perheen kanssa ulkona. Ennen saattoi edes aikuisiin hieman luottaa joissakin asioissa, nyt ei tiedä kehen luottaa paitsi sen huomaa äkkiä, voi tulla mitä vaan ideoita eikä toinen (tai systeemi) mieti toisen tuntemuksia.
Miten niin ennen liikuttiin yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää empatiakykyä.
Ei minulta mielestäni puutu empatiakykyä.. tai no joo, joissakin tilanteissa puuttuu sellainen aito empatia mutta näytän sitä ihmisille silti, jos mielestäni tilanne sitä vaatii ja tämä siksi että haluan toiselle hyvää ja paremman mielen, vaikkei ehkä täysin empaattiselta tuntuisikaan. Ap
Muotoilen toisin: kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää empatiakykyä, koska siinä joutuu katsomaan asioita muiden ihmisten näkökulmasta. Se on siis se mekanismi, joka mahdollistaa empatian. Tuota toisten ihmisten näkökulman näkemistä voisit oppia.
No toivotaan että näin on.. luen kyllä mutta melko vähän, ehkä joku kaksi kirjaa vuodessa ja lähinnä romanttista hömppää. Mielestäni osaan nähdä toisten näkökulmasta asiat, ärsyttää vain etteivät he kykene näkemään sieltä minun näkökulmasta. Ap
Näin on ! Ja persut j+ muut sosiopaatit sais nirhata !
Kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää empatiakykyä.