Lue keskustelun säännöt.
En pysty äitiyteen, vaikka haluaisin.
24.06.2025 |
Miesystävä puhuu, että haluaisi lapsen.
Minäkin haluaisin, kun kuvitelen, mitä piirteitä lapsi mahdollisesti perisi meiltä ja miten oltais sitten tavallaan "oikea perhe". Ja miten kuvittelen, että mies pitäisi lapsesta hyvää huolta, koska olen nähnyt miten pitää mun kissasta huolta oma-aloitteisesti.
En vaan pysty antautumaan ajatukselle raskaudesta, koska minua käytettiin lapsena hyväksi sanoen: "Harjotellaan, miten tehhään lapsia", "Jos et harjottele, sinusta ei tuu koskaan naista" ja "Jos kerrot kenellekään, tapan sinut".
Nämä tapahtumat tapahtui, kun olin alle kouluikäinen. Noin 10-vuotiaaksi asti kuitenkin pelkäsin tulleeni noista toimista raskaaksi ja tarkkailin mahaani. Näin painajaisia, missä minulta kysyttiin, kuka lapsen isä on?
Nyt ois viimeset hedelmälliset hetket nelikymppisenä ja oikean miehen löysin vasta vuosi sitten. Ois pitäny päästä terapiaan aikoja sitten... Nyt on myöhäistä! Voisin ehkä tulla vielä raskaaksi, mutta psyyke ei kestä.
Nuorten mielenterveyspalvelut!
Kommentit (6)
Voi ei =(
Olen tosi pahoillani. Se tyyppi teki todella, todella väärin. Toivottavasti hän ei ole enää elämässäsi. Ja toivottavasti alitajuntasi osaisi olla kuuntelematta hänen sanomiaan sairaita sanoja.
Et ole saanut sopivaa terapiaa? Netissä on tosi paljon kaikkea, ainakin Youtubessa vaikka mitä self help -videoita, jotka eivät tietysti mitenkään korvaa terapiaa, mutta jotain apua niistä on. Olen ainakin itse hyötynyt suuresti videoista. Minä tosin olen toisella tavalla traumatisoitunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä kanavalla on hyviä videoita.
Videoiden kommenttikentistä näkee myös vertaistuellisia kertomuksia.
Näitä äänimaailmoja voi soittaa taustalla, ne välillä tekevät ihmeitä mielelle:
Tätä en ole katsonut.
Ei ole pakko todellakaan. Eikö mies omaa empatiaa yhtään, miksi sanoo jotain sellaista vai muotoileeko koskaan sanoja paremmin. Muillakaan ei ole lapsia automaattisesti ja se on täysin ok.
Kuulosta aika itsekkäältä, jos joku ajattelee haluavansa lapsen vain, koska haluaa nähdä hänessä omat piirteensä. Toivottavasti löytyy muitakin motiiveja.
Mutta muustahan Suomessa ei puhutakaan kuin nuorten terapiapalveluista. Niihin uppoaa jo todella monta miljoonaa. Ei kauheasti kuulu kuitenkaan ratkaisuja siihen, miten saadaan esim. hyväksikäyttäjät ja kiusaajat ihmisiksi. Toisin sanoen terapiakulttuuri on valitettavan usein eräänlaisessa enabler-roolissa, eikä lopulta onnistu edes auttamaan niitä uhreja.
Olen itse ollut nuorisopolin asiakas 90-luvulla. Itse saamani hoito oli sellaista, että jokainen markka valui hukkaan. Nuoret tarvitsevat kohtaavaa ja opastavaa hoitoa, ei sitä, että menevät puhumaan mitä haluavat ja joku kuuntelee.
Ymmärrän hyvin. Itselläkin hyväksikäyttötaustaa, joka on iso syy sille, että päätin jo tosi nuorena etten halua itse koskaan lapsia. Monesti ne traumat elää uudelleen kun saa lapsia, en halunnut ottaa riskiä.