Löytyykö muita kouluttamattomia? Miten teille kävi?🤔

Myyn tarvittaessa perintömetsääni...hyvin menee,nou hätä..

Minulla muuten sama, mutta sopivaa alaa ei ole löytynyt vieläkään

Vierailija kirjoitti:

Myyn tarvittaessa perintömetsääni...hyvin menee,nou hätä..

Saako kysyä, mikä johti siihen ettet kouluttautunut?

On ollut ongelmia elämässä. Nuorena ujous ja esiintymiskammo, niin jäi ammattikoulu kesken. Yritetty uudelleen kouluttautua mutta aina jotain esteitä ollut. Mielenterveysongelmia. Nyt eläkkeellä mt syistä, mutta jos joku sopiva osa-aikatyö löytyisi niin en panisi vastaankaan.

Vierailija kirjoitti:

On ollut ongelmia elämässä. Nuorena ujous ja esiintymiskammo, niin jäi ammattikoulu kesken. Yritetty uudelleen kouluttautua mutta aina jotain esteitä ollut. Mielenterveysongelmia. Nyt eläkkeellä mt syistä, mutta jos joku sopiva osa-aikatyö löytyisi niin en panisi vastaankaan.

Minäkin olen ujo ja esityskammoinen, niin sekin varmasti on ollut syynä

Ap

Olin kolmekymppiseksi asti täysin kouluttamaton. Myöhemmin suoritin ammattikoulututkinnon, ammattikorkean ja yliopisto-opintoja. Olen edelleen pitkäaikaistyötön eikä mun kaltaisten vammaisten näköjään kannata opiskella ollenkaan. Lainaakin jouduin ottamaan ja nyt makselen niitä toimeentulotuella takaisin.

Mä tienaan it-alalta koodarina noin 6500 e/kk :D En siis käynyt mitään kouluja, mutta olin ihan pikkukakarasta asti koodannut ja harrastanut tietokoneita. Mun kouluja käymättömyyden syy onkin, että mut houkuteltiin alalle töihin heti lukion jälkeen, demosceneltä yms tuttujen ihmisten kautta. Pitkään mulla oli haave, että hankkisin jonkun tutkinnonkin, mutta niinhän ne työelämän pyörteet vei, ja kun tällä alalla niillä tutkinnoilla ei ole juurikaan väliä sen jälkeen kun on CV:ssä työkokemusta, niin näin sitä sitten ollaan vailla mitään tutkintoa 42-vuotiaanakin. Mutta ilman työtöntä päivää aina it-hommia tehneenä.

Vierailija kirjoitti:

Olin kolmekymppiseksi asti täysin kouluttamaton. Myöhemmin suoritin ammattikoulututkinnon, ammattikorkean ja yliopisto-opintoja. Olen edelleen pitkäaikaistyötön eikä mun kaltaisten vammaisten näköjään kannata opiskella ollenkaan. Lainaakin jouduin ottamaan ja nyt makselen niitä toimeentulotuella takaisin.

Tämäkin oli yksi syy, miksi en kouluttautunut koska aina koulutus ei takaa työllistymistä ja on sitten kamalissa veloissa

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mä tienaan it-alalta koodarina noin 6500 e/kk :D En siis käynyt mitään kouluja, mutta olin ihan pikkukakarasta asti koodannut ja harrastanut tietokoneita. Mun kouluja käymättömyyden syy onkin, että mut houkuteltiin alalle töihin heti lukion jälkeen, demosceneltä yms tuttujen ihmisten kautta. Pitkään mulla oli haave, että hankkisin jonkun tutkinnonkin, mutta niinhän ne työelämän pyörteet vei, ja kun tällä alalla niillä tutkinnoilla ei ole juurikaan väliä sen jälkeen kun on CV:ssä työkokemusta, niin näin sitä sitten ollaan vailla mitään tutkintoa 42-vuotiaanakin. Mutta ilman työtöntä päivää aina it-hommia tehneenä.

Tosi hyvin kyllä käynyt. Ei tosiaan tuossa tilanteesaa ole järkeä enää kouluttautua

Ap

Itselläkin pelkkä lukio ja opintolainaa opinnoista jotka jääneet kesken. Olen tehnyt töitä myös henkilökohtaisena avustajana, mutta jotkut avustettavat ihan hirveitä, oman mielen hyvinvoinnin ja elämänlaadun takia en niitä töitä aio tehdä, joten jotain olisi keksittävä

Peruskoulun jälkeen suoraan töihin.

T. 1971

Puoliso on yrittäjä. Ihan hyvin on pärjännyt.

Vierailija kirjoitti:

Itselläkin pelkkä lukio ja opintolainaa opinnoista jotka jääneet kesken. Olen tehnyt töitä myös henkilökohtaisena avustajana, mutta jotkut avustettavat ihan hirveitä, oman mielen hyvinvoinnin ja elämänlaadun takia en niitä töitä aio tehdä, joten jotain olisi keksittävä

Jos pidät eläimstä, niin käy Pawshake sivulla. Siellä voi vähän tienata eläimien hoidossa, eikä koulutusta tarvita

Ap

Lukion kävin ja pääsin kesätöihin varastolle, mutta jäinkin samaan varastoon vakiduuniin. Asuin kotona ja säästin kaikki tilit omaan kämppään, kotiin maksoin ruokarahaa. Sain ostettua aika halvalla radan varresta ja läheltä duunia putkiremppaan menevän raatokuntoyksiön ja putkirempan valmistuttua tuunattiin kämppä kiiltokuntoon mun vanhempien avustuksella. Muutin sitten tammikuussa 2005. Asunto oli velaton, putkiremppalaina oli kohtuullinen. Maksoin sen pois etuajassa.

Otin sitten kämppää vastaan uuden lainan ja rempattiin toinenkin. Nyt on 8 sijoitusasuntoa, ikää 46 v ja kaksi lasta. Puoliso on entinen amiksen käynyt, sittemmin yliopiston ja virkatöissä. Töissä käyn edelleen, varasto vaihtunut. On taas yksi kämppä harkinnassa, puolison kanssa rempataan nykyisin. 

Muuten elellään ihan vaatimatonta elämää. 

Ei vaan jaksa, eikä kiinnosta mikään. Hyvä, että jaksaa sängystä nousta. Ollut jostain 13v asti näin. TIetokoneella ja sängyssä menee kaikki aika. En oo mitenkään vakavasti masentunut edes, ei vaan huvita mikään. Töitä ei saa ilman koulutusta ja jos jollain ihmeellä saisikin, niin työ ja palkka on sen mukaista, että en kyllä nää sitä parempana suuntana. 40h/vk kuulostaa aivan liian raskaalta muutenkin, vaikka olisi mukavaakin. Pärjään vähällä kun on aina ollut pakko. Ja en sinänsä nää mitään ongelmaa, koska sama homma on pienellä palkallakin. Pitäisi olla todella hyvä työ/paljon rahaa, että voisi elää tuhlaillen. Menisin kyllä mielelläni töihin mielenterveyden takia, jos työ ja palkka kohtaisivat päänsisäisessä puntarissani. Moni työ, vaikka kuinka järkeilen, ei ole sen arvoista. 30h/vk ja 2000e bruttona pitäisi olla ihan minimi melkein missä tahansa työssä. Kyllä työn pitäisi olla sellaista, että tuntuu, että siitä saa jotain.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan jaksa, eikä kiinnosta mikään. Hyvä, että jaksaa sängystä nousta. Ollut jostain 13v asti näin. TIetokoneella ja sängyssä menee kaikki aika. En oo mitenkään vakavasti masentunut edes, ei vaan huvita mikään. Töitä ei saa ilman koulutusta ja jos jollain ihmeellä saisikin, niin työ ja palkka on sen mukaista, että en kyllä nää sitä parempana suuntana. 40h/vk kuulostaa aivan liian raskaalta muutenkin, vaikka olisi mukavaakin. Pärjään vähällä kun on aina ollut pakko. Ja en sinänsä nää mitään ongelmaa, koska sama homma on pienellä palkallakin. Pitäisi olla todella hyvä työ/paljon rahaa, että voisi elää tuhlaillen. Menisin kyllä mielelläni töihin mielenterveyden takia, jos työ ja palkka kohtaisivat päänsisäisessä puntarissani. Moni työ, vaikka kuinka järkeilen, ei ole sen arvoista. 30h/vk ja 2000e bruttona pitäisi olla ihan minimi melkein missä tahansa työssä. Kyllä työn pitäisi olla sellaista, että tuntuu, että siitä saa j

Kyllähän se ihmiselle riittää, että saa vuokran, muut laskut ja ruuan maksettua. Ei ihminen oikein muuta tarvitse. Vaatteitakin välillä voi saada ihan ilmaiseksi ja hygienia välineitä tarvitsee ostaa aika harvoin. Eikä sillekään oikein, mitään voi jos ei vain kiinnosta mikään, jos on yrittänyt jo kaikkesa.

Keskikoulun suoritin ja sähköalan ammattikoulun. Aloitin kešähommissa, palkka pimeänä, sitten eri aloille, autokuskina, pajahommia ja vaikka mitä ja lopulta huoltoon ja kunnossapitoon jossa erikoistuin ajan mittaan. Hyvin meni. Olin aina luokan parhaita kouluissa mutta laiskuus opiskelemiseen ja se työ ja raha oli helppo valinta. Hyvä etten lukenut pidemmälle, ei ole vastuuta kuin omasta työstä, ei paina työt mielessä yhtään vapaalla. On ollut työkavereina inssejä ja teknikoitakin viime vuosina. Niin ja rakennusmiehiä. Apulaisina. Usein moni työllistyy eri alalle mille on valmistunut.

Miksi kukaan haluaisi ammattitaidottoman henkilökohtaisen avustajan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläkin pelkkä lukio ja opintolainaa opinnoista jotka jääneet kesken. Olen tehnyt töitä myös henkilökohtaisena avustajana, mutta jotkut avustettavat ihan hirveitä, oman mielen hyvinvoinnin ja elämänlaadun takia en niitä töitä aio tehdä, joten jotain olisi keksittävä

Jos pidät eläimstä, niin käy Pawshake sivulla. Siellä voi vähän tienata eläimien hoidossa, eikä koulutusta tarvita

Ap

Siitä voi saada vähän taskurahaa, mutta turha kuvitella aikuisena itsensä ja perheensä elättävän tuollaisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se ihmiselle riittää, että saa vuokran, muut laskut ja ruuan maksettua. Ei ihminen oikein muuta tarvitse. Vaatteitakin välillä voi saada ihan ilmaiseksi ja hygienia välineitä tarvitsee ostaa aika harvoin. Eikä sillekään oikein, mitään voi jos ei vain kiinnosta mikään, jos on yrittänyt jo kaikkesa.

Vanha kaveri on suorittanut 2 ylempää korkeakoulututkintoa - ihan vaan siksi, koska tykkää opiskelusta. Ei ole ajatellut työllistymistä, eikä oikein haluakaan työllistyä. Hän on tyytyväinen, kun saa asua halvassa asunnossa, saa elintarvikkeita sen verran, minkä tarvitsee; vähät vaatteet, huonekalut ja muut taloustavarat on hankkinut käytännössä ilmaiseksi pikku hiljaa. Ei tarvitse autoa, ei kulje bussilla juuri koskaan. Korjaa suurimmaksi osaksi oman polkupyöränsä itse, vaihtaa kumit ym. Ei käytä alkoholia, ei tupakoi. Osaa olla kuluttamatta.

Aikaa jää aktiiviselle kirjaston käytölle, hyödyntää yliopiston kirjastoa, käy välillä kuuntelemassa luentoja, tekee muutamia pikku kirjoitusprojekteja, ulkoilee paljon ja pitää fyysisestä kunnostaan huolta. Sosiaalisia kontakteja on. Keräilee villiyrttejä, marjoja, sieniä. Tekee kesäisin pitkiä polkupyörämatkoja ja yöpyy teltassa, joskus tulee jonkun pätkän Onnibussilla, kiertelee ympäri Suomea ja on käynyt Baltian maissakin pyörälomalla. 

Minusta hän on onnellisempi kuin 99% ihmisistä.